United States or Germany ? Vote for the TOP Country of the Week !


Jospa pian olisi moneenkin sydämeen, mitkä vielä ovat haileat, puoleksi lämpimät tahi kokonaan kylmät, taivaallisilla tulikirjaimilla kirjoitettu: "Domine, dirige nos, nos nostraqve Domino!" Tekijä. Pahoja matkaenteitä. Aamulla 2 päivänä Elokuuta v. 1882 kokoontui kirjava ihmisjoukko rakkaan hansakaupuukimme asemahuoneelle.

Katseeni peiliin puron loin, mut siinä, kun näin ma itseni, sen siirsin ruohoon; niin suuri häpeä mun päätäin painoi. Niin ylväältä kuin lapsellensa äiti hän mulle näytti; kitkerältä maistui näät ankaran tuon laupeutensa kuri. Hän vaikeni, ja Enkelit nyt laulaa alkoivat: »In te, Domine, speravi», sanoilla lopettaen: »pedes meos».

Kun oli tultu »Domine quo vadiskappelin kohdalle, hän oli pysäyttänyt hevoset ja pitänyt vielä pienen, innostuneen luennonkin siihen liittyvästä naivista legendasta. Onko mitään ihanampaa, hän oli huudahtanut, kuin tuo aamuhämäräinen kohtaus tällä autiolla maantiellä? Enkeli taivaasta astuu yöllä alas Mamertinin vankilaan ja johdattaa Pyhän Pietarin nukkuvien vartioiden ohitse vapauteen.

Kas, silloin kuului itku ynnä laulu Labia mea, Domine! niin että se ilahdutti sekä murhetutti. »Ah, isä armas, mit' on tuoma kysyin. Hän vastas: »Varjoja vain kulkevia; kenties näin kirvoittaa he synnin kuormaaKuin pyhiinvaeltajat mietteissänsä, jos jonkun oudon kohtaavat he tiellä, pysähdy eivät, jälkeen katsahtavat,

Suuren suuret ilmoitukset kaikilla julkisilla paikoilla kehoittavat saapumaan erityisiin jumalanpalveluksiin ja kristillisiin juhliin, tilaamaan kristillisiä aikakausilehtiä, rupeemaan kristillisiin yhdistyksiin j.n.e. Komeassa Guild Hallissa luemme seinällä Lontoon kaupungin kilpilauseen: "Domine dirige nos, nos nostraque Domino!"

Sallikoon Jumala, että tämä kirja olisi monelle herätykseksi kääntymään toden teolla Herran puoleen ja antautumaan hänen haltuunsa henkinensä, sieluinensa, ruumiinensa ja kokonaan heittäytymään hänen palvelukseensa. "Domine, dirige nos, nos nostraqve Domino!"

Minä kuulin hänen usein hellästi vierettelevän niitä huoneissamme taikka työnsä ääressä; ja hänen äänensä oli silloin niinkuin onnellisen kyyhkysen jossakin hiljaisen metsän kätkössä: "Querens me sedisti lassus", taikka Jesu mi dulcissime, Domine coelorum, Conditor omnipotens, Rex universorum; Quis jam actus sufficit mirari gestorum, Quae te ferre compulit salus miserorum?

Vaadin, että minua otettaisiin vastaan, ei niinkuin hallitsijaa, joka on kunniaa kerjäämässä, vaan niinkuin pyhissä-vaeltajaa, joka etsii taivaan siunausta. Ei mitään Domine salvum, yksi ainoa Salve regina. Kirkon kynnyksellä kuninkaallisen manttelin yli sidottiin kaniikin kaapu. Ja näin puettuna, paljain jaloin astuin alttarin luo ja laskin sen päälle kolme sataa kulta-ecu'ta.

Katseeni peiliin puron loin, mut siinä, kun näin ma itseni, sen siirsin ruohoon; niin suuri häpeä mun päätäin painoi. Niin ylväältä kuin lapsellensa äiti hän mulle näytti; kitkerältä maistui näät ankaran tuon laupeutensa kuri. Hän vaikeni, ja Enkelit nyt laulaa alkoivat: »In te, Domine, speravi», sanoilla lopettaen: »pedes meos».

GREGORIUS JUHONPOIKA. Hiljaa; nyt virttä alotetaan. MUNKKIEN JA NUNNIEN KUORI. Domine coeli etc. etc. Nyt Inga Varteigin rouva kokee raudankannantaa kuninkaan-alun Hookonin edestä! Rukoile pyhää Olavi kuningasta oikean asian avuksi. Ei nyt. Parasta ett'ei minua hänelle muistuteta. Rukoile Jumalaa, Hookon Hookoninpoika. HOOKON. Ei ole tarpeen, minä olen varma hänestä.