United States or Christmas Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuo kielevä ystävä oli jo aikoja sitten saanut luvan päästä hovineuvoksen rekeen, jonka vuoksi tuli varhain sinne hienossa juhlapuvussa, kengissä ja silkkisukissa. Etuhuoneessa riisui hän päällissaappaansa ja sudennahkaisen turkkinsa. Myöskin hovineuvos oli matkavaatteissa ja turkissa.
Kun hän sattui tulemaan oven eteen, silloin kun tämä jälleen äkkiä aukeni, saattoi tulisoittojen valossa, jotka etuhuoneessa paloivat, nähdä hänen suurien mustien silmiensä kiiltävän noiden ylpeiden silmäripsien alta, ja hänen valkeiden hammastensa hetken aikaa loistavan tuon petturinaurun keskeltä.
Astuttuamme monen pitkän käytävän läpi, seisoimme viimein jälleen etuhuoneessa, levottomalla mielellä odottaen, kunnes meitä käskettäisiin sisään.
Sill'aikaa kuin hän eräässä etuhuoneessa odotteli sopivaa tilaisuutta päästä kuningattaren puheille, lähestyi häntä muuan nuori mies, joka kohteliaasti esittäytyi Portugalin lähetystön jäseneksi. Herransa ministerin puolesta kutsui hän everstiluutnanttia olemaan läsnä kemuissa, joita ministeri samana iltana aikoi pitää.
Sitten astui hän nopeasti huoneesen, tapasi etuhuoneessa Vilhon ja kysyi äitiä ja vierasta. "Hän on tuolla ulkona lehtimajassa," vastasi Vilho. "Etkös tiedä, mikä hänen tänne saattoi?" "Enpä tiedä, Leo. Mutta sen minä olen nähnyt, että hänen taskunsa oli täpötäynnä papereita, joita kaikkia hän levitti pöydälle tuolla ulkona." "Hm! Minä tahdon kuitenkin vielä kerran katsoa häntä," arveli Leo.
Ja tuolla toisella puolella vaimo, joka jalolla itsetunnolla puolusti miestänsä, ja tytär, mikä auttaakseen äitiänsä kerta vapisten seisoi etuhuoneessa ulkopuolella tuon onnellisen asuntoa.
Hiton epämiellyttävää!... Miten kylmäkin täällä on! mutisi kreivi Lejonborg. Kiiruhda! kehoitti Anna; minä kuulen jo heidän askeleensa etuhuoneessa. Eivät he suinkaan viivy kauan... Minun on täällä vaikea hengittää... Saakeli!... Kiiruhda! Kiiruhda! Kiroillen ja ähkyen asetti kreivi jalkansa ensimmäiselle portaalle, alkaen laskeutua alas.
Wihdoin kuuli hän askelia etuhuoneessa ja juoksi owelle ottamaan wastaan, kuten luuli Puolalaista herraa, jonka tawallisuuden mukaan oli joka aamu tultawa kertomaan linnan tilasta. Hän ei malttanut enää odottaa, waan awasi itse owen. Hän oli waan ehtinyt saada owen puoleksi awatuksi, kun Klaus herra syöksi iloisella huudahduksella hänelle wastaan, puristaen hänet rintaansa.
"Mutta jos kuningas olisi kutsunut eteensä minut kipeine silmineni?" "Sekin kyllä oli ajateltu, August! Sukkela Charnace-veijari melusi etuhuoneessa. Jo kolmesti oli hän ilmoittanut itsensä eikä hänen enää sopinut antaa kauemmin odottaa.
Oli jo melkein pimeä, kun orjatar saapui noutamaan etuhuoneessa odottavaa vaimoa. Kuningatar oli sairas ja nukkunut vasta kahdeksannella hetkellä. Hän oli juuri herännyt. Mutta sittenkin hän lupasi ottaa vaimon vastaan, koska tämän asia koski kuningasta. "Onko se myöskin totta", uteli orjatar. "En turhan tähden vaivaisi hallitsijatarta." Puhuja oli Aspa.