United States or Saint Vincent and the Grenadines ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jos jotakuta ihmistä vihaa, taikka jos joku tietää olevansa vihattu minä puolestani olen sitä saanut kerran eläissäni kokea, yhden ainoan kerran vaan, mutta raskas, kauhean raskas se kerta oli niin tuntuu siltä, kuin joka paikassa, missä vaan kävelee tai oleskelee, olisi pistoolin piippu vastassa, vaikka sitä ei silmin näe.
Minä olen wäärässä kunnian himossa unhottanut wanhempieni neuwot ja hylännyt Jumalani, mutta hänen kostawa kätensä on jo rangaissut kauhean wäärän tekoni. Pimeässä sokeudessani ja jumalattomuudessani arwostelin minä wäärin ihmissydämiä ja mittasin heitä oman pimeän mieleni mitalla. Totta kyllä on, että isäntä wietteli minut tuohon wäärään ja kauheaan tekoon.
Me olemme mallikelpoinen aviopari ja aivan uusinta kuosia. SIIRI. Minä en ole tiennyt olevan mitään kuosia aviomaailmassa. AGNES. Päinvastoin: siinä on kauhean vaihteleva kuosi. SIIRI. Ajatteles, jos Tuure kävisi vanhanaikaiseksi. Ha, ha, ha! AGNES.
Vuonna 1845 paisutti kaato-sade niin äkkiä la Creuse'n hetteitä lähteen-suonia, että virran vesi, joka tällä paikkaa on kauhean väkevä, nousi, kuten sanotaan, enemmän kuin viisikymmentä kyynärää, vieden muassansa kokonaisen sen rannoilta hiljan hakatun metsän.
Ei se Kumpulassakaan emäntä sitä oikein tahtonut suvaita, vaan sen houkuttelivat piiat aina omaan kammariinsa, että saivat itse sillä aikaa rauhassa pirtissä elämöidä. Välistä kumminkin arvasi emäntä heidän vehkeensä ja silloin ei nuorilla auttanut mun kuin lähteminen, sillä emäntä oli kauhean vihassa ja aikoi kohennuksella kopsia jos eivät oikealla lähde.
Hän oli kai markkinoilla, mutta hän on niin kauhean kallis, ja kas, Kalle ei ymmärtänyt tinkiä, jota tulee tehdä sellaisille herroille, vaan sen sijaan niin sanoi Kalle, kotiin tultuansa: Minä luen äidille, siksi kunnes ehdin kirjoittaa Berndtsson'ille; niin, sen sanoi Kalle. Samassa silmänräpäyksessä tuli neljännes kruunun perintöä talon omistaja, maanviljelijä, Karl Helmer.
Peggotty plakkaristansa kaksi kauhean kookasta hummeria, suunnattoman suuren rapon ja ison kanvassipussin äyriäisiä ja latoi ne Ham'in syliin. "Näettekö", lausui Mr. Peggotty, "kun huomasimme, että olitte mieltyneet vähäiseen makupalaan ruokanne lisäksi, olemme olleet niin rohkeat. Vanha äiti keitti ne, niin teki. Mrs. Gummidge keitti ne. Niin", sanoi hitaasti Mr.
Ja koko ajan tuota kaikkea tehdessään istui hän samalla salissa, näki itsensä siinä harvasanaisena ja saamattomana. Ja minkälaisen vaikutuksen hän oli tehnyt vieraaseen? Tietysti hän oli tuntunut kauhean typerältä ja vähäpätöiseltä. Eihän hän ollut uskaltanut häntä katsoa kasvoihinkaan.
Vetäytyen pari askelta taakse päin, vilkasi hän apua etsien ovelle päin, minkä taakse oli nähnyt äitinsä katoavan, mutta kun ei sieltä äitiäkään kuulunut, rupesivat suupielet yhä enemmän värähtelemään, silmiin nousi pari kirkasta helmeä ja pian saivat kasvot kauhean muodon.
Mitään kunnollisia aterioita ei ollut keittäjä oli kuollut, yöllä ei tullut nukutuksi, söi palan silloin kuin sattui ja nukahti hetkisen aamupuolella. Ja tämän kauhean ajan kuluessa oli ulkona mitä ihanin kesä-ilma. Rastaat lauloivat puistossa, kukkaispenkit loistivat selittämättömän komeina. Tämä oli kuin välinpitämättömän luonnon ivaa. Kylässä sattui yhä uusia kuolemantapauksia.