United States or Iraq ? Vote for the TOP Country of the Week !
Joas! JOAS. Eikö ... eikö ole minulla syytä? Ah! Tietäkäät, vihani on oikea. SAKEUS. Poikani, viha ei ole täällä oikea milloinkaan. Mutta kerro, mitä vääryyttä ja loukkausta olet kärsinyt. Sanokaat, mikä saattoi matkaan riita-telmeen, ja sanokaat totuus, että tiedän lausua oikean tuomion. LEA. Mun hyvä isäni... JOAS. Sallippas minun, tyttö sinä, lausua totuus ensin.
Eriksonin kasvot kävivät entistäkin synkemmiksi ja ryppyisemmiksi ja, jos suinkin mahdollista, palveli hän vääryyttä kärsinyttä herrasväkeään vielä hartaammin kuin tavallisesti.
Hänen omia ajatuksiaan ne olivat, hänen, Jaakko Jaakon-Laurin ajatuksia, niin halpamaisia, niin pirullisia, niin omanvoiton-pyyntöisiä, että ne saattoivat olla kotoisin vain hänen alkoholin ja juridiikan parkitsemista, amoraalisista aivokomeroistaan! Vai tekikö hän ehkä mielessään vääryyttä hänelle? Ei!
Hän tunsi tuota tuskallista kipeää sielussaan, joka aina häntä kohtasi hänen huomatessaan miten paljon vääryyttä tässä elämässä toiselle tehdään, miten täynnä tuskaa se on.
Hän sinun kanssasi illalla puhui, kun olit unen toreissa, ja saatuansa tietää sinun kotoperäsi ja nimesi, päätti hän kohta ja sanoi: että sinä olet mukaan otettava, vaan älä pidä mitään lukua mistään, älä kysele ja tutki häneltä mitään. Hän on oikein hyvä mies, joka ei tee sinulle mitään vääryyttä, vaan päin vastoin voit häneltä hyvää toivoa. Näin puhui minulle tuo nuori mies, salaa toisilta.
Senpä tähden olen ruvennut toisellaista kauppaa pitämään. Minä teen vääryyttä, missä vaan taidan, vieläpä missä en taidakaan. Mutta koska kauppias tahtoo minua ostajia pettämään, niin on minusta ihan oikeen, että minä puolestani häntä petän.
Sillä eikö tekoa tuomita vaikuttimien mukaan eikä seurauksien? Emmekö tahtoneet oikeutta puolustaa ja vääryyttä vastustaa? Lauri oli noussut ja seisoi Anteron edessä, pää kattoa hipoen. Oikeutta puolustaa, mutta väärää oikeutta ja väärällä tavalla. Väärällä tavalla, sitä sinä aina... Lauri heittäytyi takaisin vuoteeseen. Oltiin vaiti pitkän aikaa. Vai sinä tutkit raamatuita?
1:NEN KALEVALAINEN: Tehtykö vääryyttä sinulle? 2:NEN KALEVALAINEN: Kuka on tehnyt, Teppo rukka? Meille murheesi puhele? 3:S KALEVALAINEN: Me kostamme puolestasi! TAPANI: Minulle? Mitä minusta! Kuka kurjasta välittää? Ei, vaan teille, Suomen sulhot, teille on vääryyttä tekaistu. Kun muistan, mitenk' on olot tuolla puolen Lemmenlahta ja mitenkä tällä puolen, silloin suutun ja vihastun.
Monta kertaa, kun olen vääryyttä saanut kärsiä, on kova viha raivonnut sydämmessäni lähimmäisiäni kohtaan, ja heille olisin suonut mitä pahinta, mutta silloin on suloisena sävelenä kaikunut äitini varoitus: 'Poikani, muista, ettet vihaa kanna sydämmessäsi, vaan anna anteeksi, sillä viha on synti', ja sydämmessäni riehuvat aallot ovat tyyntyneet, olen sortamiset unohtanut.»
»Jos vaan useammilla hallitusmiehistä on hyvä tahto ja rehellinen mieli, joka vieroo vääryyttä: kyllä kaikissa hyvä neuvo keksitään. Yksi ainoa hyvä pää on kyllä. Kolme hyvää päätä, mutta ilman hyvätä sydämmetä, eivät sovi yhteen. Sillä kukin tahtoo sen ymmärtää paremmin kuin toinen, ja niin syntyy riita ja eripuraisuus heidän välillensä, joka heistä sikiää kansan sekaan.»