United States or Marshall Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !


Eikä tässä ollut kysymys yhdestä pienokaisesta, vaan oli niitä täällä kymmenittäin ja sadoittain äitien sylissä tai isäin voimakkailla hartioilla. Kuningatar hymyili ystävällisesti huomatessansa noiden monien lasten joukossa jonkun samanikäisen kuin hänen omansa oli.

Ja veri se pilkattu, lyöty, se tallattu tomuhun, nyt hyminä suurena hyrskyi: Herra, suojaa maatani mun! Herra, suojaa kansoa Suomen, sen lakeja, lauluja sen! Herra, suojaa sen äitien kieltä ja mieltä sen lapsien! On orjuus kauhea vieras, se ei tule yksinään, sen jäljissä käy petos, vilppi selän köyryys ja kumarrus pään.

Maamme äitien pyhä velvollisuus on tehdä kaikki, mitä suinkin voivat parantaakseen toistensa kohtaloa, eivätkä he koskaan voi tehdä liian paljon." "Suokoon Jumala, että kaikki äidit ajattelisivat samoin!" lausui Eljas, joka oli hiljaa ovella seisonut. Noin kuukausi tämän jälkeen tapasivat Mäentausta ja Eljas toisensa kunnankokouksessa. Juteltiin yhtä ja toista.

Pysyköön hän viattomassa tietämättömyydessään, niin kauan kuin se on mahdollista. Niin! Minä pyytäisin selitystä äsköiseen kummalliseen väitteeseenne. Tulisiko meidän äitien puhua suoraan tyttärillemme mitä epäsiveellisimmistä asioista, vai mitä tarkoitatte? Juuri äidin velvollisuus on selittää ne perin pohjin tyttärilleen, vieläpä pojilleenkin.

FUCHS. Jaa, me olemme kaksi yhdenkuvaista veljeä; kuin kaksi kaakkua, niin yksimuotoset veljekset, vaihka eri äitien kohduista mutta samasta isästä; juuri kuin kaksi kaakkua. TOMMI. Kaksi kaakkua samasta viljasta mutta eri uuneissa paistetut. Mutta kuinka ovat he pääsneet ulos? ANTON. Käykäät nyt koreasti hospitaaliin takaisin, muuton annamme teille luudasta, te viimeiset vaivaset, te ryysyt.

Sillä totiset, etevät ja itsenäiset äidit kasvattavat totisia, eteviä ja itsenäisiä poikia. »Isien muistoksi» on niin monta kertaa kirjoitettu ja puhuttu. Olkoon tämä kerran puhuttu niiden »äitien muistoksi», joita aina ollaan niin taipuvaiset unohtamaan. Hän oli hiljaisen näköinen, vanhanpuoleinen mies. Vaalennut tukka oli kammattu kahden puolen sileätä, korkeata otsaa.

Pastuurska Levon oli pyytänyt anteeksi, että oli ollenkaan avannut suutansa, sillä silloin kun kaikkitietävät vanhatpiiat puhuvat lastenkasvatuksesta, pitää äitien olla hiljaa, minkä hänenkin, joka oli kasvattanut kaksi omaa lasta.

Siivoska rakasti lastansa ja luuli, että se raukka oli niin heikko. Heikko Lyyli on ollutkin. Heikko! Niin, kun ei sen verran ruumiilliseen työhön pakoitettu, että olisi edes ruoka maistunut. Kun minä näen kuinka äitien täytyy hyöriä ja pyöriä, passata ja pestä pyykkiä, ja tyttäret istuvat vaan kädet ristissä ja lukevat romaaneja, niin ei siitä ajan pitkään hyvää tule, sen minä sanon.

Syvä hiljaisuus vallitsi yltympäri, itkevien äitien, sisarten ja lasten nyyhkiminen sitä vaan häiritsi. Silloin yhtäkkiä nousi riemuhuuto ilmaan, vähäinen hymy ja Ruppert huutaa: "Herra Jumala on auttanut, Antero ei ole kuollut, hänen sydämmensä alkaa taas sykkiä!"

Hän varsin hyvin tiesi, ettei tämä tenhoava eläin halunut häntä syödä; ja äidin käsky hänestä vain oli yksi noita äitien oikullisuuden puuskauksia, joiden perille ei kukaan voi toivoa pääsevänsä.