United States or Heard Island and McDonald Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Huomasin, että mahdoton oli minun antaa ymmärrettävää selitystä, jonka vuoksi lakkasin turhasta ponnistelustani ja laskin itkun valloilleen. Kalle raukka! sanoi muuan neitosista pannessaan piparikakun käteeni. Vaan oloni näitten sukulaisten luona tuntui ahdistavan tukalalta. Tuo rouva oli minusta kuin Syöjätär itse, mistä olin kuullut saduissa, joita talvi-iltoina lapsiparvessa juteltiin.
Kädet sylissä hän aina istui, pää riipuksissa ... kuulematta edes, mitä hänelle juteltiin. Isään kuului koskeneen se, että Sakriksen vanhin veli siihen aikaan lähti pois kotoa. Teki mieli muualle köyhyydestä. Ja naimisiin hänen tietysti piti alkaa päästä! Jokin tyttö, nainen, houkutteli hänet hylkäämään isänsä. Veli meni Helsinkiin.
Jo matkalla oli nähty peuroja ja ryhdytty niitä ajamaan sillä tavoin, että nuoret miehet kiersivät peuralauman ja edestäpäin ahdistamalla peräyttivät ne vaanimaan asettuneiden vanhempien miesten luo. Nyt oltiin perillä. Metsästys oli alkanut hyvin, ja juteltiin parhaillaan, miten varmimmin saataisiin monta peuraa.
Kesäisin nuorisoparvi teki vähä väliä veneretkiä luonnonihaniin paikkoihin, talvisin pidettiin kirjallisia iltaseuroja, joissa luettiin jonkun läsnäolijan tilaisuutta varten sepittämä runo tai kirjoitus tahi myöskin joku uudemman kirjallisuuden tuote, joista siihen aikaan oli suuri puute; välihetkinä iloisesti juteltiin ja leikittiin.
Ja sitten huudettiin ja juteltiin kadun yli ja sovittiin yhtymästä vielä samana iltana »Medicillä» tai »Ludvig XIII:lla». Mutta sattuipa niinkin, että joku liian rohkea tai muusta syystä epämieluinen tunteenpurkaus herätti kaunottaressa hämmästyttävää paheksumista ja harmia, joka tavallisesti pukeutui muotoon: »menkää tiehenne, te hävytön mies!»
Muun muassa juteltiin siellä kummitusjuttuja, jotka näyttivät hyvin miellyttävän kuulijoita.
Sitten ihmeteltiin, tuumailtiin ja juteltiin miten oli lintuparka eksynyt luokkahuoneeseen pääsemään, kun talvisaikaan kaikki ikkunat olivat visusti kiini.
Iltasin kokoutuivat tämän pienen seurueen kaikki rakkaat joihin Pietari Griebelkin nyt vaimoneen, lapsineen kuului, sairaan nojatuolin ympärillä alttaanibuoneessa, jossa soiteltiin ja juteltiin ja usein vielä keskiyölläkin loistivat kirkkaasti kartanon akkunat hiljaisen, juhlallisen metsän hämärään.
Nyt syötiin ja juteltiin aikalailla, ja kun hevoset vihdoin ajettiin portaitten eteen, oli kuu jo noussut taivaalle. Meillä on ollut kovin hauska matka sanoi Helka kotiin tultuansa. Niin, se täytyy myöntää sanoi Meeri ja suuteli äitiänsä, joka oli istunut valveilla heitä odottamassa. Jos huomenna sataa, niin meidän täytyy kuivata viimeiset kukkasemme.
"Niin, tämä ilma on edullista perunoille", lisäsi Baard. Juteltiin sitten ilmasta, sadosta ja useista asioista. "On hyväksi eduksi sille, joka saa sadon Skjöltestä tänä vuonna", sanoi Marit. "Sen olet kai itse saava", sanoi Baard. "Ei ole helppo tietää kuinka kauan elää", vastasi Marit. "Kuinka voit puhua noin, äiti", sanoi Eli, "Jumalan avulla elät kauan vielä".