United States or Guyana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ossi Stormbom on sanonut sen Iinekselle. Semmoinen kantelia! Bruuno viskasi harmistuneena kirjansa sivulle päin. Teetkö mielestäsi oikein, sinä, joka saat niin paljon hyvää täällä kotona, kun kehtaat sittekin mennä rahojasi kuluttamaan torttuihin? Meeri oli oikein tullut vauhtiin ja oli innosta punaisena.
Niin vienona, Afton, sa kastelet nientä, solut kaartaen Meerini mökkiä pientä! Sulo jalkoja äsken sä huuhtelit, oi, kun uomahas astuin, hän lumpeita toi! Solu hiljaa nyt, Afton, sa kukkeaparras, solu hiljaa, ja sulle on lauluni harras; oma Meerini nukkuu, sa loiskiva vuo, solu hiljaa ja vienoisen uinua suo! Meeri.
Siellä sataa, luulen minä kuului vastaus. Meeri kääntyi toiselle kyljelle ja nukkui uudestaan, mutta hänen serkkunsa makasi valveilla ja kuuli miten sadepisarat ratisivat ikkunoita vasten ja miten vesi lorisi alas kattokourua pitkin. Ensi kerran nyt satoi, sitte kuin Helka oli Kerttulaan tullut. Lapset olivat kaikin vähän nurpealla tuulella aamiaista syödessään.
Kaikki olivat niin iloisia ja onnellisia, kuin saattaa olla ainoastaan lähtiessä kotiin jouluksi, kuten Meeri sanoi; kaikki ajattelivat ja puhuivat vain jouluillasta.
Tämä hiljainen hetki kotona muodosti pyhäpäivän myöskin kaupungissa toisenlaiseksi kuin arkipäivät. Kun ilma oli kaunis, menivät nuoret setänsä kanssa päivällisen edellä kävelemään joko Eläintarhaan tahi Kaivopuistoon, jossa saivat ihailla meren suurenmoista kauneutta. Iltasilla oli kasööri Langen tapana soittaa viulua, jota Meeri, joka oli sangen musikaalinen, säesti pianolla.
Helka tarttui tätinsä käteen ja suuteli sitä kuiskaten: Kiitoksia, kiitoksia kaikesta! Gerdan syntymäpäivä. Miten nyt viettäisimme Gerdan syntymäpäivää? kysyi Meeri, kun nuoret eräänä päivänä istuivat koivujen suojassa pihalla. Kuulleeko hän mistä me juttelemme? Ei, hän pani juuri akkunan kiinni tuolla ylhäällä. Ommelkaa hänet kiinni vuoteeseensa neuvoi Bruuno.
Siellä istuivat nyt Lotta täti ja rouva Bergendahl juomassa suklaatia, ja kun Helka ihastuneena kertoi kaikesta, mitä hän oli nähnyt, sanoi emäntä: Teidän täytyy tulla olemaan täällä kokonainen päivä, silloin vasta pikku ystäväni oikein kodistuu Santaniemessä, ja sitte teidän täytyy jäädä yöksi ja maata viheriäisessä kammarissa tiedäthän Meeri siellä, jossa seinissä naksahtelee ja jossa aina uneksitaan hauskoja unia.
Iloinen seura ei häntä enää huvittanut, ja hän oli tyytyväinen, kun vihdoinkin tuli aika lähteä pois, ja hän pääsi toimittamaan hevosia valjaisiin. Koko kotimatkan hän istui synkkänä ja ääneti; mutta kun Helka ja Meeri olivat astuneet alas ajoneuvoista, tarttui Bruuno äkkiä isänsä käteen kuiskaten: Isä, suo anteeksi!
Oih, kuinka tuo kukkasten kuivaaminen on ilkeätä! Bruuno laski kätensä päänsä alle ja loikoili pitkänään ruohikossa Meerin jalkojen edessä. Eihän sitä koskaan saa olla rauhassa, ei edes loma-aikana. Hyi sinua, laiskuri torui Meeri ja pisti veljeänsä niskaan kastikkeen kärjellä.
Kun tytöt seuraavana aamuna heräsivät, tuli Lotta täti heille hyvää huomenta sanomaan sekä puhumaan hetken heidän kanssaan. Noh, miten nyt olette nukkuneet, pikku ystäväni? kysyi hän ystävällisesti ja istahti vuoteen syrjälle. Suloisesti, oikein hyvin! vakuutti Meeri innokkaasti. Sepä hauskaa; tietysti te myöskin olette nähneet unta täällä viheriässä kammarissa? Helka hymyili.