United States or Sierra Leone ? Vote for the TOP Country of the Week !


VOLUMNIA. Mihin aiot, jalo poikani? Cominius Aluksi mukaas ota; suuntas määrää,

Ett' omat tyttärenne raiskataan, Sulataan kattolyijyt kiireillenne, Vaimonne teidän nähden häväistään, MENENIUS. No, mikä nyt on, mikä? COMINIUS. Templinne poltetahan pohjaa myöten, Ja teidän rakkaat etu-oikeutenne Ne kairan reikään nalkitaan. MENENIUS. Mik' ompi? Työn kauniin teitte, pelkään . Mik' on? Jos Marcius yhtyy volskilaisiin, COMINIUS. Jos!

COMINIUS. Ja, pelkään, Takaisin vielä ulvovat. Aufidius, Tuo mailman toinen mies, hänt' umpisilmin Kuin alamainen seuraa. Epätoivo Nyt Rooman aino valtataito, voima Ja puolustus on. MENENIUS. Tuossa on ne liudat. Aufidius hänen mukanaanko? Te, Te ilman saastutitte, lakkejanne Kun rasvast' ihvisiä viskelitte. Iloiten Coriolanon maanpaosta.

COMINIUS. Aina yhdenlainen! CORIOLANUS. Sama Menenius! AIRUT. Tie auki, syrjään! Kätesi, teidän myös! Mut ennenkuin Saa varjostaa mun päätän' oma suoja, Patriisein luona täytyy minun käydä, Joilt' olen, paitsi terveisiä, saanut Myös kunniaa. VOLUMNIA. Siis täytettynä näen nyt Mit' olen toivonut ja mitä mielen' On suurta kuvaillut; vain yksi puuttuu, Ja sit' ei varmaan Rooma sulta kiellä.

Tämmöinen on asian laita: volskilaiset olivat lähettäneet sotajoukon liikkeelle, jota vastaan ylipäällikkö Cominius vei osan roomalaista sotavoimaa. Puolisonne ja Titus Lartius piirittivät heidän kaupunkiansa Coriolia. He eivät epäile voittavansa ja tekevänsä pikaista loppua sodasta. Kunniani kautta, tämä on totta. Ja nyt, lähtekää kanssamme!

COMINIUS. Kuvailin, kuinka suurt' on anteeks-anto, Kun vähimmin sit' odotetaan; kurja Se valtio on, vastas hän, jok' anoo Maanpakolaiseltansa moista. MENENIUS. Niin oikein. Voiko puhua hän toisin?

Mua häpäisette Te tuolla kirotulla avullanne. Yhdeksäs kohtaus. Roomalaisten leiri. Soitetaan paluumatkalle. Torventoitauksia. COMINIUS. Tänpäiväiset jos työsi kerron, niit' et Omikses uskois.

Vapautt' anon Isäntä-raukalleni. COMINIUS. Jalo pyyntö! Hän on kuin tuuli vapaa, vaikka poikan' Ois surmannut hän. Päästä hänet, Titus! LARTIUS. Mut nimi? CORIOLANUS. Unhottanut, kautta Zeun! Väsynyt olen; muistinikin uupuu. Tääll' onko viiniä? COMINIUS. Pois telttahamme! Sun kasvoissasi kuivunut on veri; On aika pitää siitä huolta. Tule! Kymmenes kohtaus. Volskilaisien leiri.

MARCIUS. Kautta kaikkein taistelujen, Joiss' yhdess' oteltihin, kautta veren, Yhdessä vuodatetun, valain kautta, Joill' ikiveljyys solmittiin, ma pyydän Ett' Aufidion ja antiaattein kanssa Tapella saan ma; älkää viivytelkö! Ylötyin keihäin vaan ja miekoin ilma Nyt täyttäkää, mut joutuun! COMINIUS. Paras oisi Nyt sulle voitehet ja lämmin kylpy; Mut vaateitas en koskaan tohdi kieltää.

Te etupäässä; Cominius sitten; jäljessä me muut; Syyst' etusija teill' on. COMINIUS. Jalo Marcius! Pois, kotiin! MARCIUS. Mukaan tulkoot: volskilaisill' On paljon viljaa; aittain kaivajiksi Mukahan rotat! Kunnon mässääjät, Nyt hehkeimmäll' on uljuutenne; tulkaa! Marcius, Titus Lartius ja Menenius poistuvat. SICINIUS. Niin pöyhkää onko toista kuin tuo Marcius? BRUTUS. Ei mokomaa.