United States or Colombia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tällainen epäselvä, kunnioittava käsitys on useammilla sodasta, ja tällainen oli minullakin. Minulla ei ollut mitään erityistä inhon tunnetta itse *sotaa* vastaan, kärsimykseni oli vaan seurauksena siitä, että rakkaan puolisoni täytyi antautua vaaralle alttiiksi ja minun jäädä kotia epätietoon ja pelkäämään.
"Niillä varoilla", selitti hän, "jotka meidän varkaat toivat kotiin viime sodasta, ylläpidetään tätä nykyä 20,000 kirkkoa ja koulua!" Innokkailla suosionosoituksilla palkitsivat joukot tuon lauseen, ja puhuja jatkoi sitten, selittäen varkauden merkitystä esteetilliseltä ja moraliselta kannalta.
Maailman valloitusretkellään tuli Aleksander Suuri kerran muutaman kansan luokse Afrikaan, joka asui kauniissa majoissa eikä tiennyt mitään sodasta eikä valloittajista. Aleksander saatettiin kuninkaan majaan kestitettäväksi. Vieraan kansan hallitsija pani esille kullatuita dadeleita, viikunoita ja leipää. "Syöttekö Te kultaa täällä?" kysyi Aleksander.
Mutta paitsi maata ja vapautta, jotka hän oli ottanut itselleen, talonpoika kotona ja juoksuhaudassa vaati vielä rauhaa. Sodasta hän oli saanut peräti kylläkseen, sen tarkoitusta hän ei voinut ymmärtää, ei edes useinkaan tiennyt, kuka oli vihollinen piikkilanka-aidan takana.
Siinä rauhattomassa maassa par'=aikaa ei sattunut olemaan mitään keskinäis=sotaa eikä kapinaa; mutta edellisestä sodasta jouten jääneitä sotamiehiä kuljeskeli ympäri wuoristoja, roswoellen ja surmaellen matkamiehiä. Postiwaunut, joilla Myhrberg ja Gordon matkustiwat, saiwat eräässä waarallisessa paikassa muutamia sotamiehiä suojaksensa, niin että toiwottiin oltawan täydessä turwassa.
Kuinka vapaasti minä hengitin, kuinka vapaasti mahtoi koko maailma hengittää, ajattelin kirjoittaessani punaisiin vihkoihini nämä iloiset toiveet. Mutta myöhemmin olen siihen vierelle sulkumerkkien väliin kirjoittanut: »Tuulentupia!» En epäillyt hetkeäkään, ettei Lontoon rauhankongressi tekisi loppua sodasta.
"Mutta nyt ei hallitus jouda oikeutta meille jakamaan", pahoitteli Sykkö. "Sillä on täysi työ sodasta." "Jos ei hallitus jouda, niin tahdomme itse sen tehdä", sanoi Nevalainen. "Jos voimme", mutisi itsekseen Sykkö, jonka rohkeus ja luottamus oikeuteen ylipäänsä ei ollut kovin suuri. Ulkoa kuului jalkojen kopinaa, ja sieltä tulivat Turuinen, Karjalainen sekä Samuli Ikonen.
Helka ja Freedrik sekä Bruuno ja Elma olivat yhtä puoluetta, herra Kontio ja Vihtori sekä Gerda ja Meeri toista. Kaikki viimeksimainitut pelasivat erittäin hyvin, ja vähän epätasaisen taistelun perästä heidän onnistui voittajina päästä sodasta.
Ruustinna aina, niinkuin päätökseksi, sanoi: Se oli mitätöntä kunnottomuutta ja velttoutta. Vihdoinkin pääsimme kotipihallemme. Täällä oli laitettu lämmin ruoka meitä odottamaan ja jokaisella oli kyllin uteliaisuutta kysellä meiltä uusia tietoja sodasta. Isäni naulasi tuomiokellon kuvan seinään ja alkoi sitten väelle kertomaan, mitä hän sodasta tiesi.
Mutta sentähden että hän oli niin kaunis, oli häntä niin hienosti kasvatettu, ja nyt oli hän kuitenkin taas liian hieno ja liian kaunis ratsumieheksi. Hän oli uneksinut ritarillisesta sodasta, jossa hän kunnianhimonsa rohkeudella ja ulkomuotonsa loistolla pian tahtoi kohota ritariksi, ja hän vietiin ryöstöön, rosvoamiseen ja murhapolttoon, ihmisnyljentään ja maanhävitykseen.