United States or Slovakia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kuin kukka olet kaino, Niin kuulas, vienoinen; Sua katselen ja kaiho Mun hiipii mielehen. Mun on, kuin rukoilla täytyis Mun vait käsi kutreillas, Ett' aina sa oisit, vieno, Niin kaino ja kuulakas. Laps, se ois vain turmiokses, Ja ma niin koin järjestellä, Ettei mulle hellään hehkuis Koskaan enää lempes hellä.

Jalon riemun tuopi Se sieluhuni, samalla kuin täytyis Mun sua nuhdella siit', että käytit Niin miettimällä tätä nuorukaista. Ylevä herttua! Ma tiedän, mitä Sanoa aiot. Tänne anna sormus, Min hältä sait, ja jonka muka annoin Ma muinoin hänen isälleen. Täss' on se. Niin, minä tunnen sen. Kaikk' epäilys Puheensa totuudesta haihtuu nyt. Tuo sormus, mitkä muistot herättää se!

Ja taasko mun täytyis lämpöä, valkeutta antaa ja kuormani yksin kantaa? Ei, riittää jo. Suo, kohtalo, mun mennä pois, pois sinne, pois, lepo missä ois! Kakskymmentä vuotta olen ollut jo kansan pylväs, kakskymmentä vuotta pyhä, synnitön, syytön ja ylväs, olen ollut suotta, sen tunnen nyt, sen tuntea sain yön tuskissain, tuon tunnen nytkin ma valveillain.

Synkkyyttä tätä jos mun täytyis aina Katsella ynnä lokkein ääntä kuulla Ja laineen levotonta loiskinaa, Mieluummin majan matalimmankin, Kurjimman kohdan asunnoksein soisin. Brown. Meidän uljas kapteenimme olisi sangen mielellään käyttänyt tätä loma-aikaa herra Duncanin linnan ulkonäön tutkimiseen, verratakseen siihen omia sotataidon sääntöihin perustuvia ajatuksiaan sen varustusten laadusta.

Jos olisin upseeri, niin eipä tämä juuri mallaisi, vaan täytyis minun antaa huulen rippua ja silmän tuijotella murheellisesti eteeni, vaihka sydän povessa salaisesti laulaa: »sull' kiitos», että pääsin kuin madammi Bergströmska. Niin niin! Niinpä käy kuin ennustin. Meidän joukko pakenee ja Preussiläinen vainoo. MAURA. Taivaan Herra! He rynkäävät ihan tätä kohden!

Jos joutuisimme yhteen taivaassa, joka tosin olis kepponen, niin toinen meistä sieltä Pietarin ulospotkaista täytyis. PAULI. Ankara viha, ja läheisimpien naapurien välillä. MARKUS. Näistä tienoista hänet kohta siirrän, se on vallassani. TYKO. Millä keinolla, herrani?

Mut mitä tuohon toiseen seikkaan tulee, Sun muka vainumaasi lemmenliekkiin Ja julmuuteen ja muuhun, jota pelkäät, Niin täytyis ylhäisyyten' katsoa Sit' arvonannon puutteeksi, jos en Ma kiihkostasi tietäis. Valpur impi On jäänyt orvoksi, mut häll' on turva Mun kuninkaallisessa voimassani.

Mun täytyis syvään tuntea, kuin mielin avoimin mulle tarjoo suosionsa mun ruhtinaani, lahjat runsaat mulle hän antaa, vaikka liian heikkona mun vihaajaini silmäns' soentaa ja kahlehtia kätensä hän sallii! Hän petetyks ei itseään voi nähdä, heit' en pettureiksi todistaa; ja jotta rauhass' itseään hän pettäis, he häntä mukavimmin pettää vois vain siksi nöyrtyin väistyä mun täytyy!

Mun on, kuin rukoilla täytyis mun vait, käsi kutreillas, ett' aina sa oisit, vieno, niin kaino ja kuulakas. On timantit sulla ja helmet, mitä ihminen pyytää voi, on ihanimmat silmäs, mitä vielä mielit, oi! Sun silmäis ihanuutta nyt uljas joukko soi ikilaulujen ihmeellisten, mitä vielä mielit, oi!

Hui! pienen sirpin sain, mut jäljess' yhä hiivin. Montgomeryn Kerttu. Jos täytyis kankahalla nyt mun vaipassani viettää yötä, ma oisin onnenmies, jos vaan Montgomeryn Kerttu oisi myötä. Kun riehuis tuuli tunturin, ja syysyön sade saavuttaisi, niin vuorenrotkoss' sylissäin Montgomeryn Kerttu suojan saisi.