United States or Tunisia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Taas tohdin toivoa, taas tohdin luottaa, taas eespäin nähdä, uutta aikaa uottaa, nään tuhat silmissäni tulikerää, maailmat syntyy, sydänhaaveet herää, ja vaikka pettäis kaikkein muiden usko, maa pimeneisi, haihtuis huomenrusko, se kuitenkin liikkuu!

Kädest' iski jo jouseni, katkoi jänteen, vaikk' oli uus, tänä aamuna pantu se vasta, jott' ei pettäis, vaikk' ois taajakin nuolien lento." Aias vastasi näin, Telamonin aaluva aimo: "Jousesi, taajat nuolesi nuo jätä siis, veli armas, kun joku kuoloton särki ne nyt, jok' akhaijeja vainoo. Ottaos varteva peitsi ja kilpikin rintasi varjeeks, iliolaisia päin käy itse ja muitakin käske.

TYKO. Mutta jos hän ylenantais entisen morsiamensa? MARKUS. Niin on hän vintiö, kaksinkerroin hänet hylkään. TYKO. Mutta jos morsian hänet pettäis? MARKUS. Yhtäkaikki; hänet olen hylännyt, ja siihen antoi hän mulle syyn. TYKO. Yhtä kysymystä olen mietiskellyt: Kylmeniskö koskaan lemmen linna häntä kohtaan, jonka suonissa oma veremme virtaa? MARKUS. Herra, hän on minun lapseni.

Näin vuosittain, kun tämä päivä palaa, Se pyhäpäivänä on vietettävä. Kirottu päivä, eikä pyhä päivä! Mit' on se päivä ansainnut tai tehnyt, Ett' almanakkaan kultakirjaimilla Se merkittäisi juhlapäiväin joukkoon? Pois viikonpäivistä se pyyhkikää Häpeän, sorron, pattovalan päivä! Mut jos se jää, niin kuormilliset vaimot Rukoilkoot, ett'ei silloin syntyis lapsi, Jott' epäluoma toivoa ei pettäis.

Nyt mulle Mestari: »Sa, piileväinen välillä sillanpaatten siellä, tule tyköni pelvotta ja turvallisnaMa silloin riensin hänen luokseen, mutta pirutkin kaikki eespäin lähti, josta pelästyin, että sanansa he pettäis. Noin pelkäävän näin kerran antauneitten, jotk' astui linnasta Capronan ulos vihollisparven sankan saartaessa.

Mun täytyis syvään tuntea, kuin mielin avoimin mulle tarjoo suosionsa mun ruhtinaani, lahjat runsaat mulle hän antaa, vaikka liian heikkona mun vihaajaini silmäns' soentaa ja kahlehtia kätensä hän sallii! Hän petetyks ei itseään voi nähdä, heit' en pettureiksi todistaa; ja jotta rauhass' itseään hän pettäis, he häntä mukavimmin pettää vois vain siksi nöyrtyin väistyä mun täytyy!

Mailma, sinust' eron ottaa Tahdon, jotta Et pettäis minua. Erokirjas on jo tehty, Kun on nähty Sulla sulaa petosta. Sinä etsit maailmasta Katoovasta Itsellesi iloa; Paras riemu olis mulla, Jos tulla Eroon voisin sinusta. Sinä itses koristelet, Peseskelet; Minä pesen kyynelin. Kunniassas kuljet sinä, Mutta minä Pyydän sulta pilkkaa vain.

Mut missä on impi ken rannalle jäi ja jonka hän kuvaa kantoi öin, päivin toivona rinnassaan, kun tuulille purjehet antoi, ja joka se lempeenä tähtenä vilkkui, yön peikot kun purtensa keulassa ilkkui? Hän kulkevi yössä ja kuuntelee, mikä tuuli sen äänen toisi, jota kohden lähtisi eksynyt mies, johon vihdoin uskoa voisi ja joka ei pettäis kuin metsän immet ja synkkien metsäin hyllyvät rimmet?

Tuo jos pettäis, Ja huonot toimet aikeemme tois ilmi, Ois paras jättää koe. Toinen juoni Siis täytyy varall' olla, joka auttaa, Jos tämä tyhjiin raukeis.

Tämän asian seurauksena taas oli, että kapteeni erottui vähitellen kokonaan siitä alemmasta kansanluokasta, jossa hänen olisi pitänyt myöskin vallankumousta valmistaa. Se työ oli epätoivoisin kaikesta, sillä sielläkin kaikki ajattelivat joko niinkuin äiti, Frans ja Kerttu: täytyy olla rikkaita, että köyhät saisi työtä, taikka niinkuin Hinkki, että täytyy olla rikkaita, sillä ketä muuten pettäis!