United States or Cameroon ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta kapteenilla itsellään oli myös joukko eriarvoisia kiertotähtiä ympärillään, niinkuin luutnantti, kolme- ja kaksinauhaiset eli vanhemmat ja nuoremmat aliupseerit ja yksinauhaiset jefreitterit eli korpraalit. Tyvenyys oli kapteenimme etevin avu, ja jokseenkin tarkoin hän toteutti keskipisteen ensimäisen velvollisuuden: liikkumattomuuden aatteen.

Minä aivan odotan, milloin ne puhkeavat huutamaan ja meluamaan. HILMA. Minä menen katsomaan, eikö jo kapteenia näy. Missähän se meidän kapteenimme viipyy? KARIHAARA. Eipä täällä näy vielä perämiestäkään. LETTO. Perämies on mennyt hevosella tavaroineen. Varjakka aikoi olla täällä aamurummulta, että päästään lähtemään heti, kun kaikki miehet ovat koolla.

ANTON. Makeimmasta unestansa olemme nyt herättäneet kapteenimme. PATRIK. Surma ja kuolema! Mikä saattoi tämän hälinän? ANTON. Herra, viaton olen minä. FUCHS. Kapakkamuori on keittänyt tämän sopan. Jos hän vielä voi pitää arvossa muutaman hetken armonajasta, niin ei suinkaan hän kiellä vetämästä samaa nuottaa Preussiläisten kanssa. MAURA. Oih hoih hoih! PATRIK. Todista sun päätökses, onneton.

Yksinäisenä illan varjossa istahti hän vihdoin, koski kieliin ja purki sydäntänsä surullisissa säveleissä. Komppaniia oli koossa, ja kun ensimmäinen pikari oli täytetty kurotti Löfving sen Kornatukselle: Vanhalle etusija. Terveeksi Kornatus! Kaikkien urhoollisten poikien malja. Hämeen rykmentin lipun malja! Ja kapteenimme terveydeksi, kaikui raikuva vastaus. Eläköön!

KARIHAARA. En minä nyt tähän hätään voi mitenkään teille, äiti kulta, hankkia sitä kumppania. Mutta palattuani. Ja me palaamme nyt pian. KARIHAARAN LESKI. Jumalan armolla. KARIHAARA. Ja kapteenimme tarmolla ja hänen morsiamensa onnella, jonka saamme näkyväisessä hahmossa mukaamme. Eikö niin, neitsy Eeva? EEVA. Kunhan vain päästäisiin laivaan. VARJAKKA. Minkä vuoksi emme sinne nyt pääsisi?

Samalla hyökkäsi yksi osa Turkkilaisia ulos varustuksistansa kivärit kädessä ja toiset heistä ammuskelivat, ihan siltä kohtaa missä meidän pataljonan 2:nen ja 3:s komppania seisoi. "Nyt ne pirut tulevat ihan suuhun," sanoi joku meidän sotamiehistä. Samalla antoi kapteenimme Bremer käskyn: "ampukaa niitä piruja, ei suinkaan niillä ole mitään aselevon tarkoitusta, kun tuolla tavalla tulevat."

Nyt levähdämme. *Mazarino*. Mutta kapteeni käski meidän tehdä muurin valmiiksi, että rosvoluola olisi turvattu. *Musta Joonas*. Kapteeniko? Mikä kapteeni hän on. Me olemme vapaita kansalaisia, eikä kellään ole täällä oikeutta käskeä meitä. *Kaarle Moor*. Kyllä Rinaldo on meidän kapteenimme ja hän on säätänyt lakeja rosvojoukolle. Varo itseäsi, jos rupeat kapinoimaan lakeja vastaan.

Kuin kapteenimme taipumahan sain, en enää muista summapa se vain, ma että kera kahden matruusin koht' olin veneessä ja lasketin »Elviiraa» päin. Nääs, kokin ruokalaari meill' oli määrä täyttää. Saukon vaari hän teki kauniin luovin tuulehen. Yks kaks »Elviiralla» me oltiin.

Upserimme istuivat nuotiolla kanssamme, joita ei sentään meidän komppaniassa tällä kertaa ollutkaan muita kuin kapteenimme ja aamulla tullut Norjalainen luutnantti. Erittäin oli hupaista kuunnella tuon hauskan miehen, uuden tulokkaamme Norjalaisen luutnantin vilkasta keskustelua kaptenimme kanssa, kun he istuivat rinnakkain nuotion ympärillä.

Bassrahissa nousin suureen laivaan ja läksin matkaan useiden muiden kauppiaiden kanssa. Me kuljimme maasta maahan, kaupungista kaupunkiin ja matkani oli hyvin hupaisa ja edullinen. "Mutta eräänä päivänä kapteenimme alkoi itkeä ja valittaa: "'Minun taloni jää autioksi! huusi hän vaatteitaan raastaen. 'Lapseni jäävät orvoiksi!