United States or Vatican City ? Vote for the TOP Country of the Week !


PATRIK. (Eriks.) Se kirottu nallikka! (

"No, seppä", virkkoi nyt Patrik ritari; "kerropas nyt sinä, rehellisenä miehenä ja kunnon soturina, mitä asiasta tiedät". Seppä ainaisella suoralla tavallansa kertoi koko seikan lyhyesti, mutta selvästi. Kunnon Proudfute, jonka nyt tuli vuoro, aloitti kertomuksensa mahtavammalla näöllä, suuremmilla sanoilla.

Tuntematon ei tahtonut ilmoittaa mitään nimeä, vaan sanoi että hän ainoastaan herttualle saattoi ilmaista itsensä. Molemmat vaativat päästä ensimäisenä herttuan puheille. Patrik, joka tiesi lord Winter'in sekä viran että ystävyyden puolesta olevan läheisessä suhteessa herttuaan, antoi etusijan sille, joka hänen nimessään tuli.

PATRIK. (Eriks.) Nyt tahdon olla lakoninen, sillä vastaukseni kohta luetaan sanomissa ympär mailmaa. (

Kirjoittakaa, mylord, lady Winter'in vapautuskäskyn alle, sanoi Felton ojentaen paperin herttualle. Tekö aiotte pakoittaa minua? Tekö rupeatte uhoittelemaan? Tänne, Patrik! Kirjoittakaa alle, mylord! En koskaan! Ettekö koskaan? Tänne! huusi herttua ja hyppäsi miekkansa luokse.

Kamaripalvelija vei Felton'in suuren salin halki, jossa La Rochelle'n lähettiläät, Soubise'n prinssi etunenässä, seisoivat odottamassa, ja saattoi hänet erääsen huoneesen, jossa Buckingham, juuri kylvystä tultuansa, parhaillaan järjesteli pukuansa, minkä toimen hän nyt niinkuin ainakin teki erinomaisen huolellisesti. Luutnantti Felton, ilmoitti Patrik, lord Winter'in luota.

Vaan niin ei pidä oleman meidän laitamme, Patrik; minä en voisi nähdä sinun tulevan humalassa kotiin..." "Tai menevän humalassa ulos", lisäsi Patrik, joka oli enemmin kokenut ja sitä paitsi oli leikkisä kuin Irlantilainen konsanaankin. "En mitenkään", jatkoi Katri, "ja sentähden menen minä herra O'Doolen palvelukseen.

La Porte, sanoi herttua kuolevan äänellä, La Porte, tuletko sinä hänen luotansa? Tulen, armollinen herra, vastasi Itävallan Annan uskollinen liepeenkantaja, mutta kenties liian myöhään. Hiljaa, La Porte, ehkä voitaisiin kuulla sanojasi! Patrik, elä laske ketään sisään. Oi, Jumalani, minä en saa tietää, mitä hän käskee minulle sanoa! Minä kuolen! Herttua meni tainnuksiin.

"Tietysti", sanoi pormestari Craigdallie, "ei maksaisi vaivaakaan lähteä hoviin, jos emme saisi ritari Patrik Charteris'iä puolestamme puhujaksi.

PATRIK. Nouskaa ylös, kunnioitettava mummo; minä häpeen; nouskaat ylös. KUNIGUNDA. En nouse, tässä viivyn, vaihka sankarmiekkanne mun maahan naulitsis. Tässä viivyn siksi kuin suustanne kuulen sen suloisimman sanan tässä murheen-laaksossa, sanan, joka jumalten istuimilta kotosin on, sanan, joka langeneelle ihmissukukunnalle uuden, ijankaikkisen toivon toi, ja tämä sana on armo.