Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. lokakuuta 2025
Kapteenimme Bremer huutaa tähystellen ympärilleen: "missä kaikki minun tarkk'ampujani ovat, minä en enää näe niitä kun muutaman kymmenkunnan miestä."
Mutta meidän kapteenimme sai vihiä asiasta, ja näetkös, naapuri, hän oli peijakkaan äkänen mies! Hän kutsui meidät luoksensa ja sanoi, että me olimme tehneet pahan rikoksen.
Hiljaisessa pimeässä yössä marssittiin rivakkaasti eteenpäin, maissipeltojen kautta kulkevaa mutkaista, luikertelevaa tietä, kunnes päivän koittaissa kello 4 aikaan aamulla saavuimme Vidvirran rannalle. Heti saimme käskyn kahlata virran yli. Vettä oli vähä polven yläpuolelle, jotenkin kylmänlaista. Kursailematta astuimme veteen, kapteenimme Bremer edellä.
Ja jos vielä kerran puhutte tämmöisiä tyhmyyksiä, niin käy teille hullusti! Me menimme. Mutta meidän kapteenimme oli saanut vihiä asiasta, ja näetkös, naapuri, hän oli peijakkaan kiukkuinen mies! Hän kutsui meidät luoksensa ja sanoi, että me olimme tehneet pahan rikoksen. Ja hän heitätti meidät putkaan, jossa me istuimme siihen saakka kun äksiisi oli ohitse.
"Meidän kapteenimme on niin peijakkaan tarkka. Hän olisi siinä paikassa ampunut teidät, jos hän vain olisi nähnyt teidän hulluttelevan haavoitetun neekerin kanssa. Olipa se onni, ettette joutunut hänen tielleen." "Nuoret korpit saavat lihaa ravinnokseen," sanoi vieras kohottautuen suoraksi, "ja jalopeurat menevät virralle sammuttamaan janoaan."
Siksi että meidän asuntomme Hyvinkin on puolta matalampi; Puu ei kasva vallan siimeksissä. Merellä. Laineet loistaa välkkyellen, Päivän säteet värjähdellen, Tyyn' on, aulis kaikkein mieli. Laiva kiitää lainehissa Kuin on villa untuvissa, Mast' ei liiku, raak' ei rysky. Kapteenimme torvellansa Tähtää pitkin ilman rantaa, Siell' ei vaaraa minkäänlaista.
TOMMI. Sen hän olis ansainnut. Sotavartija nukkua! PATRIK. Niin. Sotavartija nukkua! Sotavartija nukkua! Mutta nyt sun pitää saaman aika rapsauksen. PATRIK. Viipymättä nyt saattakaat tänne Mestari Bonifacius. ANTON. Kenties on tässä vielä anteeksantamuksen sijaa, herra kapteenimme. PATRIK. Ei yhtään, pussikkani.
Kieleen nähden vallitsi hurjain mellastajain kesken babyloonialainen sekasorto. Kuultiin alasaksaa, englanninkieltä ja lingua francaa; ainoastaan muutamat olivat, kielestä päättäen, syntyisin Pohjolasta. Eläköön kapteenimme! huusivat muutamat. Hukka Ruys'ille!
Se oli vaan meistä hyvin hupaista kuulla, kun kapteenimme Bremer jutteli meille: "kyllä me huomenna pääsemme lihavampaan seutuun, kun ensin ajamme turkkilaiset sieltä pois", ja arveli ettei se taida olla muuta kuin "suurustyö". Me kuvailimme itsellemme, mitenkä se oikein huomenna tulisi käymään. Joko voitto tahi kuolo kunnian kentällä! Ja oudot tunteet valtasivat sydämemme.
Kapteenimme löysi meidän komppanialle oikein hyvät majapaikat, kahteen turkkilaiseen taloon, joista asujamet olivat paenneet. Vielä ehtoolla myöhään, kun istuimme talon pihalla nuotion ympärillä keitellen ja lämmitellen, lenteli luoteja vinkuen yli talon kattojen ja pihan, sekä kuului väliin paukahduksiakin; ties Herra sitten mistä ne tulivat!
Päivän Sana
Muut Etsivät