United States or Costa Rica ? Vote for the TOP Country of the Week !


Vuorivuohi juoksee jyrkimpäin kallioiden ylitse yhtä sukkelaan ja yhtä varmasti, kuin sen sukulaiset, Aasian antiloopit, hietatasangoilla ja aroilla; ja semmoisilla paikoilla, joissa ei niinkin suuren eläimen luulisi jalan sijaa saavan, kiitää se tuulen nopeudella edelleen.

Vain yleisen, ei siis kaikkien hyväksi luonto toimii, ja kohtalo kiitää eteenpäin hirvittävää kiertokulkuaan. Siinä on mailman suurten toimitsijoiden moraali, siinä myöskin minun, joka olen heidän luomansa.

Kun hautajaiskellojen ääni kumahti hänen mökkiinsä, niin hänestä tuntui niinkuin se olisi kertonut jostakin hyvin kaukaisesta lapsena kuulemastaan sadusta, joka oli aikoinaan tehnyt häneen syvän vaikutuksen, mutta nyt vaipunut ainiaaksi unhotuksen sumuun. Hänen editseen kiitää taasen kuvia Heikkilän isäntä juomaveikkoineen. Ne elvyttivät tuon toisenkin asian, joka jo oli sammunut.

Elomme turmelee se kokonaan, se surmaa nautintomme lyhven hetken; et rauhaan pääse jälkeen päivän retken, venheesi kiitää rantaan »seuraavaan»; levähtää sittenkään ken vielä tohti? Ei, riennä eelleen »seuraavaa» vain kohti. Näin rauhatonna halki elon jatka, ties päättyykö ees tuollapuolen matka. Hyi, herra Falk, ei puhua saa noin! ajatuksiinsa vaipuneena.

Mitä kohti hän käy? Ken asuu tähtien tuolla puolenVeet pauhailee ikipauhinatansa, ja tuuli se viuhuu, pilvet ne kiitää; tylyt tähdet ne tuikkivat kylmästi vain, ja houkka vastausta vartoo. Olen Stambulin lapsi ja Softa vaan, ylioppilas, tunnettu lauluistaan. Yli moskean muurin jo aikaa kurkin ja lännen aatevirtoja urkin. Koraania silti en pilkkaakaan, käyn siivosti omaa tietäni vaan.

Korkeuden uskolliset käskyläiset! Katso: tuossa alas murheen laaksohin Yksi ilon, onnen antajana kiitää, Ohauksillansa öljyseppeli, Helmassansa yltäkylläisyyden sarvi. Onnen tieno, jolle kalliit lahjas suot! Tuossa toinen, mutta otsal karmealla Alas kirmasee, ja vihan astiaa, Maljaa katkeraa hän kädessänsä kantaa. Kaukasen maapiirin kurja asujain, Jonka kiirehelle vuodatetaan malja!

Jo tulee lintu, mi lännestä lentää, Se kiitää itään, Idän puutarhaan kotimailleen, Miss' siimeissä mausteet tuoksuen kasvaa, Ja huohuu palmut, ja veet on vilppaat, Ja ihmelintu liitäin laulaa: "Impi lempii, impi lempii! Hän sydämessänsä kuvaas kantaa, Ja vienosti kantaa kätkössä salaa, Eik' itsekään sitä tiedä!

»Ei, ei, keskemmältä se meneeJa meni. Sininen paita kiitää suoraan kossaa kohti, toinen käsi pui torjuen vahtimiehille nyrkkiä. Mutta miehet eivät välitä. Toinen työntää keksinsä laskijan haarojen väliin, kun tämä syöksyy kossaa vasten, toinen äkkiä niskaan tarttuu. Vetävät vesi painaa miestä ankarasti kossan alle. Vetävät tuuma tuumalta sininen paita nousee.

Niin ehk' on laitans. Hän tulee, sieluni sit' aavistaa; Hän murtanut on kahleens, Pohjaan päin Hän kiitää nyt ja tähtensä on Elma, Se tiensä näyttää. Mutta huomaa, Tyko: Se, jonka jaloks' pohjantähdeks' luulet, On soitten petollinen virvatuli Ja taitaa johdattaa sua turmioon.

Nykyiset ajanhukkaa pelkäävät rahanonkijat olisivat kylmäkiskoisina sättineet tuntematonta tien tekijää; maita kiertelevä ylioppilas, joka etsii kauniita ja vaihtelevia maisemia, olisi sen sijaan antanut katseensa kiitää yli seutujen joka kukkulalla yhä enenevällä ihastuksella.