United States or Pitcairn Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Miehen työ!» sanoi päällikkö. »Vaikka en minä sentään sinulle toista samanlaista kyytiä soisi. Voit nyt mennä loppuyöksi lepäämään ja vaikka päiväksikin päälle!» »Kiitän!» vastasi nuorukainen, katsoi salaperäisesti hymyillen kelloaan ja viskasi keksinsä ruohikkoon. Pienessä saunakamarissa makasi nuori tyttö valkoisten ikkunanuudinten takana.
»Lopettakaa jo ei se ole 'isämeitä' sellaista varten!» sanoo sillalla vakava ääni. »Pentelettäkö se sinuun kuuluu luenko minä vai laulan!» punatakkinen huutaa. Lopettaa kuitenkin ja irrottaa keksinsä silta jo lähenee. Laskija pölkkyineen sillan alle, katsojat koskenpuoleiselle laidalle. Jo nielee vihainen virta tukkia ja vesi hyrskähtää saappaille. Mutta laskumies seisoo terhakkana.
»Mitä on tapahtunut?» kysyivät ihmisten silmät, mutta ääneen ei kukaan sanonut mitään. Kalpea tyttö pelkäsi kaatuvansa ja tarttui rantatien johteeseen. Nuorukainen tempasi keksinsä, työnsi tukin väljälle ja hyppäsi selkään. Sitte hän veti muutamia voimakkaita vetäsyjä ja kääntyi ympäri, katsoen tiellä seisovaan joukkoon. Etsi ja tapasi kalpeat kasvot. »Hyvästi!» sanoi hän hattuaan heilauttaen.
Punatakkinen pysäyttää pölkkynsä pyörimästä, ylpeästi sillalle vilkasee ja viheltää, iskee keksinsä puuhun pystyyn ja astuu pari askelta taaksepäin kädet lantioille, katse keksin-huippuun, »isämeitää» holottaa. »Olettekos, pojat, ennen sellaista nähneet?» joku punatakkilainen sillalla huudahtaa. »Ei ole nähty! Jo on, jo on!»
Mutta me emme voi siellä olla, sillä miehet tulevat heti illalliselta.» Hän mietti hetkisen. »Etkö sinä tahtoisi tulla tänne, jos minä noutaisin täällä on metsä? Uskaltaisitko tulla kopukalla?» »Kyllä minä uskallan.» Nuorukainen otti keksinsä ja irrotti puomista »kopukan» kaksi kuusennäreillä soutulautaksi yhteenliitettyä tukkia ja souti ripeästi toiselle rannalle.
Laulajan äänessä oli niin surullisen omituinen sointu, että jälemmällä lautalla työskentelevä Risto nojautui keksinsä varteen ja sanoi kokille: "ei se laulaja tunnukaan lystikseen laulavan." Pakkanen oli niin että nurkat naksahtelivat. Rovasti tuli kansliaansa ja katsoi lämpömittaria. "Ohoh! Seitsemän kolmatta mutta ehkä se mietonee päivän valjettua." Ulkoa kuului reen jalasten ratinaa.
Tumma puna paloi nuorukaisen kulmilla, kun hän astui ryhmän luo vaaniva katse tarkasti kiinteästi joukkoa. Niinkuin ei mitään olisi tapahtunut. Olavi otti keksinsä ruohikosta ja pyyhkieli sen varresta vitkalleen kastetta vaaniva katse yhä vartioi kulmien alta. Niinkuin muuri, kukaan ei ole tietävinään. Nuorukainen puri huultaan: »Näine hyvinenikö minun lopultakin täytyy mennä?»
»Ei, ei, keskemmältä se menee!» Ja meni. Sininen paita kiitää suoraan kossaa kohti, toinen käsi pui torjuen vahtimiehille nyrkkiä. Mutta miehet eivät välitä. Toinen työntää keksinsä laskijan haarojen väliin, kun tämä syöksyy kossaa vasten, toinen äkkiä niskaan tarttuu. Vetävät vesi painaa miestä ankarasti kossan alle. Vetävät tuuma tuumalta sininen paita nousee.