Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Mittasi pohjan, sitten rinnan, rupesi pohjetta mittaamaan, eipä paperi ulettunutkaan. Jalka on pohkeen kohdalta kuin pölkky. "Varo vaan, ettei varresta ahdista". Simo rupesi jatkamaan paperia. Herra istuu ja kaivelee peukaloillaan sukkansa vartta ja katselee tuvassa olijoita. Näkipä Mikaelinkin. Mikä mies se tuo on, kysyi hän. Sepä se mestari itse onkin; hänpä juuri ne neulookin.
»Sanotaan hämähäkin ennustavan onnea», ajatteli Olavi itsekseen. »Ainakin ne nyt näyttävät minulle tietä viitottavan.» Ja väkevä halu kiidätti häntä miltei juoksujalassa eteenpäin. »Eikö jo?» kysäsi kirves maltittomasti olalta. »Ei, ei vielä, mutta pian», vastasi Olavi, kouraisten varresta lujempaan.
Berkessy vastasi vakavasti ja tyvenesti: "Minä en katso runoilijoita naurettaviksi ihmisiksi, hyvä herra, sen todistavat huoneeni seinät, joilla kotimaisen kirjallisuutemme etevinten miesten kuvat riippuvat; sen todistaa kirjastoni, josta ei puutu yhtään arvokasta kirjallisuuden tuotetta; mutta naurettavana pidän minä sitä äpärä-runoutta, joka siellä täällä puhkee esiin hedelmäpuun varresta ja vaan viheriöitsee, mutta ei mitään kukkia kasva.
Hän tunsi olevansa vieras tässä onnellisessa kodissa, jossa Herran pelko ympäröi kaikkea niinkuin muuri, ja kaikki, narsissin matalasta varresta aina ihmisen ylevään otsaan, kukoistivat siunauksen suojassa. Paul istui avonaisen ikkunan ääressä ja katseli ulos keväiseen yöhön. Hänen harhailevat ajatuksensa etsivät satamaa, eivätkä löytäneet.
Marjassa te... Sinäkin Mikko marjassa, tuommoinen nassakan tappi, joka tuskin yllät marjaa varresta ottamaan! Mutta sitä pitää juoksennella toisten isompain jäljissä, vaikk'ei matkassa pysyisikään. Pysynpähän. Noin ison ropposellisen olen poiminut. Näytä, no kaikkia! Eikö lie rikkoja ja raakasia astian täydeltä.
Näin hyvää karjatyttöä ei meillä ole milloinkaan ollut." "Mutta Veeru on sitten valehdellut minulle!" huudahti Priska. Veeru sattui juuri tulemaan toivottaakseen siskolleen onnea kellarireissuun. Kelpasipa katsella, miten Veeru sai luudan varresta niin runsaasti, että Syynen täytyi rukoilla hänen puolestaan.
Enkä tarvitse enempää, Kuin on hyvin kyllä tuttu, Jos ma lauluillen lähenen, Huuan kaiken kansan kuullen, Kuinka saa kukin kotona Varsin istua ilossa, Lauleskella lapsillensa Vakaisesta vartiasta, Aleksanterin avuista, Ensimmäisen ennätöstä, Jonk' on Luoja itse luonut Varsin varresta somaksi, Ihanaksi ihmiseksi, Yli kaiken ymmärtäväks.
Oikean käden pikku- ja nimetön sormi olivat molemmat menneet ylimmän nivelen kohdalta sijoiltaan ja näyttivätkin väännyksissä ollessaan hyvin rumilta. Luulin ensi katsannolta niiden olevan poikki. Iivana oli pitänyt kaikin voimin puukon varresta kiinni, ja laukauksen voima oli repinyt nuo sormet sijoiltaan; tietysti oli koko käsikin saanut aika täräyksen.
Tumma puna paloi nuorukaisen kulmilla, kun hän astui ryhmän luo vaaniva katse tarkasti kiinteästi joukkoa. Niinkuin ei mitään olisi tapahtunut. Olavi otti keksinsä ruohikosta ja pyyhkieli sen varresta vitkalleen kastetta vaaniva katse yhä vartioi kulmien alta. Niinkuin muuri, kukaan ei ole tietävinään. Nuorukainen puri huultaan: »Näine hyvinenikö minun lopultakin täytyy mennä?»
Päästyään noin neljänkymmenen askeleen päähän hänestä viskasi indiani terävän aseensa, mutta niin epävakaisella kädellä, että hirventappaja kaappasi, sen sivutse suhistessa, varresta kiinni. Samalla hoipertui metsäläinen ja kaatui pitkälleen maahan. "Tiesinhän sen tiesinhän sen", huudahti Hirventappaja, joka jo työnsi uutta luotia pyssyynsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät