Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
»Ei teidän sopisi pitää salia lastenkamarina, Alette; sen pitäisi aina olla kunnossa, jos joku sattuisi tulemaan», purki hän tyytymättömyyttään... »Tuonnekin on sukka heitetty lattialle!» »Sehän on pikku pojan, Jakob! Saahan nyt poika toki sukkansa pudottaa?... Ethän sinä sentään häneen suutu?» »Kaikki joutuu vain niin epäkuntoon ... en minä muuten», jatkoi hän sävyisemmin.
Mummo makasi nukkuen lavitsalla; lapset olivat käytävässä, jonne ovi oli auki. Vladimirskaja lapsinensa ja ratavahti sukkansa kanssa, joita hän nopein sormin herkeämättä kutoi, tulivat Maslovan luo. No, tapasitteko toisianne? kysyivät he. Vastaamatta mitään istui Maslova korkealla lavitsalla, heilutellen jalkojansa, jotka eivät ylettyneet permantoon. Mitäs turhia poraat? sanoi ratavahti.
Heitti paitansa pajulle, hamehensa haapaselle, sukkansa sulalle maalle, kenkänsä vesikivelle, helmet hietarantaselle, sormukset somerikolle. Kivi oli kirjava selällä, paasi kullan paistavainen: kiistasi kivellen uia, tahtoi paaelle paeta.
Ja he laskivat, Elli perää pitäen, Arthur istuen kelkassa. Mutta kun oli tultu takaisin mäen päälle ja Elli ehdotti uudelleen samaa, ei Arthur suostunut. Mäkeä noustessa olivat pojat takaapäin alkaneet hokea: Sinua tytöt tyyrää! Ne ovat kihloissa... Se tyttö on siihen aivan hurjasti rakastunut... Näittekö, kuinka hänen ruma harmaa sukkansa näkyi, kun hän piti perää jalallaan?
Vaikka hän saikin aamulla päälleen ruoti-ukon ijänikuisen sarkatakin, joka ulottui hänelle kantapäihin saakka, ei sekään enää puolenpäivän tienoilla voinut estää alituisesti suhuttavaa märkyyttä läpi tihkumasta. Hänen ainoat jalkineensa olivat ne, jotka vares oli hänelle antanut, ja ainoat sukkansa ne siniset, jotka vilu ja vihmova sade kutoivat hänelle.
Jos Peggotty yhtäkkiä katseli jotakin reikää sukkansa kannassa, oli se varmaan erinomaisen pieni reikä, joka ei ansainnut parsimista. "Kuuletkos, Peggotty! Hänen ei suinkaan käy täällä yksin asuminen". "Hyvänen aika!" huudahti Peggotty, vihdoin taas katsahtaen minuun. "Ettekö te siitä tiedä? Hän muuttaa pariksi viikoksi Mrs. Grayper'in luo. Mrs. Grayper aikoo kutsua paljon vieraita luoksensa".
Hän riipaisi päästäänkin harmaankirjavan päähuivinsa, räpsäytti siitäkin irtonaisen märkyyden pois ja ripusti uunin savupellin varteen, riisui kenkänsä ja sukkansa jaloistaan ja asetti ne uunin kupeelle pystyssä olevien halkojen neniin kuivamaan. Sitten hän istahti uunin luo tuolille kuin levähtämään päivän askareistaan.
Hän ensin vähän silmiään siristi lampun outoa valoa vastaan, mutta riisui sitten vain rauhallisesti nutun päältään ja töppöset jalastaan. Mikä se tuolla katon rajassa killuu niin, että silmiä häikäisee? kysyi hän viimein, kun oli saanut sukkansa orrelle asetetuiksi. Arvaappas nyt, mikä se on, sanoi isä ja vilkutti äidille ja meille silmää. En minä häntä arvaa, sanoi Pekka ja läheni lamppua.
Kun hän pesi lattiaa, hän riisui ensin varovasti kenkänsä ja sukkansa, kietaisi hameensa ylös ja konttasi keskellä likaisia vesivirtoja paljailla, valkeilla polvillaan, kaikki Johanneksen suurimmaksi ihastukseksi. Kauneinta hänessä oli hänen käyntinsä, reipas ja pystyrintainen, niinkuin hänen esi-äitinsä olisivat tuhansia vuosia kruunua, vesiruukkua tai appelsiinikoria päässään kantaneet.
Anni tyttö, aino neiti Puki päältä vaattehensa, Heitti paitansa pajuille, Hamehensa haarukalle, Sukkansa sulille maille, Kenkänsä vesikivelle, Vyönsä vyöteli vesoille, Pintelinsä pientarelle, Helmet hiekkarantaselle, Sormikkaat somerikolle.
Päivän Sana
Muut Etsivät