Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
He menivät nyt alas leveitä portaita myöten ja kulkivat sikisoki käyviä maan-alaisia käytäviä pitkin, missä valo oli varsin hämärä. Tultuansa viimein matalalle ovelle, munkki seisahtui ja virkkoi Loviisalle yhä vielä samalla tylyllä äänellä: "Kas tässä, sinä turhuuden tytär, on vaatekammari, mihin ennen sinuakin moni jo on riisunut vaattehensa!"
Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Pian juoksi matkat pitkät, Vähelen välit samosi, Koprin helmansa kokosi, Käsin kääri vaattehensa, Rotkot nousi, vaarat vaipui, Kaikki sai matkat tasaiset.
Piltti pienin piikojahan, Paras palkkalaisiahan, Hyvä kiekas käskemättä, Kehumattaki kepiä, Koprin helmansa kokosi, Käsin kääri vaattehensa, Sekä juoksi, jotta joutui, Juoksi Ruotuksen kotihin. Mäet mätkyi mennessähän, Vaarat notkui noustessahan, Kävyt hyppi kankahalla, Someret hajosi suolla, Tuli Ruotuksen tupahan, Sai sisähän salvoksehen.
Sanoi meiän Marjattainen, itse virkki, noin nimesi: "Kysy Ruotuksen kylyä, saunoa Sarajan-suista!" Piltti, piika pikkarainen, tuo oli nöyrä neuvottava, kärkäs ilman käskemättä, kehumattaki kepeä, utuna ulos menevi, savuna pihalle saapi. Kourin helmansa kokosi, käsin kääri vaattehensa, sekä juoksi jotta joutui kohin Ruotuksen kotia.
Kuinka viina vietteleepi Kehnoimmankin kerjäläisen! Vaikk' on huono, horjuvainen, Ett'ei saata sauvan kanssa Kontata kylän mäkiä. Käypi kooten konttihinsa Rukoellen, raukuellen, Anellen ruoan apua; Joutuu viimmein viinan luokse, Käypi kautta karvahien, Juopi vanhat vaattehensa, Juopi kehnot kenkänsäkin, Ainoankin atriansa, Jyväkouran kontistansa.
Itse tuon sanoiksi virkki: "Lähteä minun tulevi niinkuin muinenki kasakan eli orjan palkollisen lähteä kytömäelle, käyä hongikkokeolle!" Käsin kääri vaattehensa, kourin helmansa kokosi; otti vastan varjoksensa, lehen lempi suojaksensa. Astua taputtelevi vatsanvaivoissa kovissa huonehesen hongikkohon, tallihin Tapiomäelle.
Sitte kohta kortit osti, Alkoi pouvata pojille, Emännille ennustella, Tuli palkaksi tupakki. Talvet korjassa körötti, Kesät kulki kuokkimassa Kuokkapalkalla kylissä, Viimein suuttunut siihenkin Jopa vaihtoi vaattehensa, Kantoi kamlottiasunsa Vietäväksi Viipurihin, Saaha lehtiä leveitä, Vielä kerran virnaskoita.
Anni tyttö, aino neiti Puki päältä vaattehensa, Heitti paitansa pajuille, Hamehensa haarukalle, Sukkansa sulille maille, Kenkänsä vesikivelle, Vyönsä vyöteli vesoille, Pintelinsä pientarelle, Helmet hiekkarantaselle, Sormikkaat somerikolle.
Annikki hyväniminen, yön tytti, hämärän neito, kun tunsi toet totiset, valehettomat, vakaiset, heitti hunnut huuhtomatta, vaattehet viruttamatta laajan laiturin laelle, päähän portahan punaisen. Käsin vaali vaattehensa, kourin helmansa kokosi, siitä sai samoamahan, heti joutui juoksemahan; tulevi sepon kotihin, itse astuvi pajahan.
Päivän Sana
Muut Etsivät