Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Helmi siristi silmiänsä, hymyili ja kainosteli: Mutta kunhan minä tulen niin isoksi kuin äiti ja Pinnasen Maija, niin sitte minä otan sulhasekseni Kinnusen Vikin... Sillä on väkkärä ja kirkolta löydetty vaskinappi ja niin hyvä jännepyssy, jotta! Vihdoin suostui kuitenkin Helmi ja niin alkoi pappasilla olo. Tämän leikin täydellinen kuvaus venyttäisi kertomuksemme kohtuuttoman pitkäksi.
Hän möi viinaa ja huonoa elämää hänen luonaan usein pidettiin. Sinne eksyi Yrjö tänä iltana. Mihinkäs nyt risti pannaan? huusi Lotta ja siristi pieniä, poskien sisään painuneita silmiään, kun Yrjö astui huoneesen. Viinaa! Hän vaipui penkille. Saamas pitää! Hän joi sen päivää ja seuraavan samoin. Mutta kolmannen päivän aamuna yhytti hänet Aaro pihamaalla. Käsikynkkään tarttui ja kotiin vei.
Hän ensin vähän silmiään siristi lampun outoa valoa vastaan, mutta riisui sitten vain rauhallisesti nutun päältään ja töppöset jalastaan. Mikä se tuolla katon rajassa killuu niin, että silmiä häikäisee? kysyi hän viimein, kun oli saanut sukkansa orrelle asetetuiksi. Arvaappas nyt, mikä se on, sanoi isä ja vilkutti äidille ja meille silmää. En minä häntä arvaa, sanoi Pekka ja läheni lamppua.
»Jos te olette minut tänne kutsunut», huusi Boleslav, »niin vaadin teiltä turvaa tämän joukkion loukkauksia vastaan.» Maaneuvos siristi silmiään ja kumarsi. »Hiljaa, hyvät ihmiset», pyysi hän sivellen sileäksi ajeltua leukaansa, ja mielistellen lisäsi hän: »Rauhanhäiritsijät annan ajaa ulos.» Sitten tarttui hän vihertävään salkkuun, joka oli pöydällä.
Sitten siristi se siipensä jälleen ja porhelsi suoraan yli salin erääseen muotokuvaan, istuen keskelle muotokuvan nenää ja tehden siitä lyhyitä tepastuksia milloin kuvan leukaan, milloin poskille. Mutta pian kadotin minä sen näkyvistäni ja se hävisi puitteiden kuvioihin.
Oh sepä vaan sanominen", vastasi herra tuttavallisesti. "Minä taidan suomet, saksat, ryssät, venäjät..." "Sittepä varmaankin tiedätte venäläisen kauppiaan Aleksein." Herra siristi silmiään vastaukseksi. "Vanhan kirkon takana", auttoi Topias. "Paikalleen tiedän", virkkoi herra ja tuli lähemmäksi; "perin pennin päälle tiedän..."
Turtiainen näet viivytti häntä sen verran, että hän ei ennättänyt kääntyä toiselle kadulle ennen liperiläisten tuloa. Hän hyvästeli juuri Turtiaista, kun kuului kova kärrin jyrinä ja liinakko hevonen porhalsi katua pitkin. Partanen siristi ensin silmiään, mutta kohta huomasi hän oikein nähneensä ja sanoi: »Kah! Minun liinakkoni!»
Kulki kuulumattomin askelin pankolta pöydän luo, hiipi siitä karsinaan, kiersi takaisin pankon juureen ja siristi viheriäisiä silmiään pärevalkeaa vastaan, naukaisten vähäisen. Meni taas pöydän päähän, hyppäsi penkille ja vainusi maitopyttyjä, mutta laskeutui taas takaisin lattialle. Pankon luona naukaisi surkeasti ja melkein kuin itseänsä säälien ja hyppäsi pankolle.
"Mutta voi!" ruikutti samassa herra. "No mikäs nyt?" kysyi Topias, katsoen häntä keltaisempaan silmään. "Minun piti menemäni päivällisille..." Herra siristi silmiään ja mietti sanojaan... "Kruununkomisariuksen luo", jatkoi hän sitte sukkelasti, "mutta..." "Myöhästyitte, eikö niin?" "Perin pahasti myöhästyin." "Ja minun tähteni." "Teidän tähtenne tykkänään."
Se nyt ei ole minulle kumma eikä mikään, vastasi Pekka kehuen; katsohan tuonne, etkö jo näe tulien kiiluvan Hämeenlinnasta? Toveri siristi silmiään epävarmana siitä, puhuiko pohjalainen totta vai leikkiä, sillä toinen saattoi tapahtua yhtä hyvin kuin toinenkin.
Päivän Sana
Muut Etsivät