Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Kaksi viikkoa sitten oli hän lähtenyt kauppa-asioilleen Tukholmaan ja nyt pelätään hänen menneen Tukholman kautta Amerikkaan. Rouvakin oli päivällä käynyt tukkukauppiaan luona ja itkusilmin lähtenyt pois. Aleksein matkaan yhdistetään erään nuoren ja hienon naisen katoaminen, tiedetäänpä puhua eräästä keppiherrastakin, jolta Aleksei olisi ostanut itselleen passin.
Sillä tiellä joutuivat Josu ja Topias kulkemaan Aleksein talon ohitse. Siinä puodin kohdalla oli liikettä. Kadulle oli keräytynyt joutilasta kansaa katselemaan kuinka oviin lyötiin suuret sinetit ja rautakanget nostettiin akkunaluukkujen yli. Joutilas joukko ilvehti ja napisi. "Hän on mennyt Amerikkaan," sanoi yksi. "Ja varastanut miljoonan," lisäsi toinen.
Puhe kääntyi kauppias Aleksein rouvaan. Tämä oli onnellisesti kestänyt hengenvaarallisen leikkauksen, josta leikkaaja lääkärikään ei rohjennut mennä edesvastaukseen. "Lääkärin poismentyä tänä aamuna lahjoitti kauppias tuhatta markkaa kaupungin köyhille," tiesi Simo. "Liekö sitte Jumala saanut äyriäkään, ei kenkään huoli kysyä," muistutti isäntä. "Isä, isä!
Naisen hymyillessä herttaisesti Josulle, kysyi Topias: "Minne se entinen neitsy, joka oli kauppias Aleksein sukua, on joutunut?" Suloisesti hymyillen vastasi nainen: "Hän on mennyt ulkomaille, kolmen kreivin laivassa!" "Antakaa sitte vettä, mutta kylmää, hyvin kylmää."
Hän hurmaa ehdoin tahdoin. Ihmeellinen talonpoikaistyttö! Aleksei oli pelännyt saavansa ikävää työkansan seurassa ja sentähden jo ennen häihin tuloaan sopinut rouvansa kanssa tunnista, jolloin kiittäisivät ja sanoisivat hyvästi. Uhraten kaikissa omat ilonsa tuli rouva kellonlyömällä Aleksein luo, valmiina lähtemään, jos pelätty ikävä vaivaisi tätä. Mutta Aleksein pelko olikin ollut ennakkoluuloa.
Topias ajoi kauppias Aleksein pihaan; hän heti tapasi Simon. Simon mieli tuli hyväksi, nähtyään Topiaan ja vanhan äidin lähettämät vaatekappaleet. "Voi veikkonen!" saneli hän iloissaan. "Korjaamme hevosesi ja käymme sisään, sillä minun päivätyöni on jo loppunut." Simon huone oli pieni, mutta siisti ja puhdas. Pöydällä ei ollut tomua, lattialla ei ollut sylkeä.
Helka katseli leimasinta, johon kopekan kuva oli painettu. Sitte luki hän sujuvasti osoitekirjoituksen: "Piharenki Simolle, kauppias Aleksein talossa, vanhan kirkon takana." Topias sai vuorostaan kummastelemisen syytä. Hän sanoi, milt'ei säikähtäen: "Osaathan lukea kirjoitusta." "Pikkusen." "Niinkuin lintunen." Helka kuunteli lumen narinaa, Topiaan mennessä kotiin hänen akkunansa sivutse.
Aleksein avattua korkit sillä hänellä oli aina se merkillinen korkkiruuvilaitoksensa taskussa ja Boris Mihailovitshin haettua lasit Hanneksen kaapista sekä Gregorin ne täytettyä ja käskettyä juomaan, joivat kaikki, mutta Hannes esteli. No sanoinhan minä, että tässä on ollut nainen mukana, äh! sanoi Gregor sylkäisten. Ja toisetkin nyt uskoivat sairauden olevan syynä Hanneksen alakuloisuuteen.
Sywä huokaus wielä ja Aleksei oli kuollut. Feodor pakeni hiljaa, waan ennenkun hän jätti huoneen hän luuli nähneensä tuon mustan naishaahmon painawan umpeen Aleksein silmät ja sitten katoawan. Samaan aikaan kuin tämä oli tapahtunut yhdellä puolella, linnan toisessa osassa eräs kenrali makasi haawoitettuna wuoteellansa. Hänen wieressään seisoi nuori lääkäri ja koetteli wälistä haawoitetun kättä.
Katsellen taakseen kauppias Aleksein kolmikertaista kivirakennusta, kunnes se katosi näkyvistä, läksi Topias kulkemaan vanhan kirkon sivutse kotoa kohden. "Jospa tulisi pohjalainen povariakka vastaani, niin..." ajatteli hän itsekseen, mutta lopetti ajatuksensa keskeneräiseksi kirjakaupan kohdalla ja astui alas rattailta.
Päivän Sana
Muut Etsivät