United States or Nepal ? Vote for the TOP Country of the Week !


Te kaupungin herroja ootte, on vierasta kansa ja maa, ja vastaisuus sekä lapsuus teill' lietona kangastaa; mut korpien keskeen käykää! Se samppanjakaihonne vie, minä vast' olen tullunna sieltä ja sinne on taas mun tie". Ja hän toisihin riemuten katsoi kuin lausunut heille hän ois: miks ette te kanssani seuraa, sehän kaunista kulkua ois!

On niitä, jotk' etsivät, kaipaavat sitä puhdasta vuoren kultaa, jotka kaivavat harkkoja haaveiden ja saavat mustaa multaa. Kas, oikean kullan jo korjanneet on aikoja vuoren Hiidet rahvahan käsistä raa'oista ja edess' on ukset viidet. Mut jos sull' on rohkeutta rinnassas ja uskot sa lempehen nuoreen, niin tule ja riemuten käsikkäin me syöksymme Hiiden vuoreen!

Vaan, silmä jättää haudan riemuten, Ylempi mailma koittaa toivollen, Maan synkistyissä tähtitarhat läikkyy, Ikuisna tuolta hengen koto väikkyy. Näin aaveksuin, syys-illoin katselen, Kuink' koivun lehti lentää jäätyen, Paljasta rantaa kuvaa lahden kalvo Ja valkopilven päällä kuuhut valvoo. Odotettu.

Senp' uros ilmaan nosti nyt kuin unikukkasen umpun iliolaisten nähdä ja riemuten huusi ja virkkoi: "Viekää viesti se Ilioneun isän kuulla ja äidin, ett' asumuksessaan he jo poikaans' aimoa surkoot; sill' ei puoliso saa Promakhonkaan riemuta rakkaan kumppanin saapumisesta, kun Troian mailta jo viimein laivoin laskien pois palajamme, me poiat akhaijein."

Siinä hän nyt seisoi entisen Lappeenrannan partaalla. Mutta mikä muutos! Täällä, missä Wrangelia ja ruotsalaista armeijaa silloin kansa riemuten tervehti, näkyi vaan yksinäinen Venäjän sotamies vahtikojunsa edessä, ja tullivirkamies venäläisessä univormussa venäläisiin väreihin maalatun tullisalvan vieressä. Mitähän jalo kenraali sanoisi, jos tätä näkisi?

Pappi tuskin oli ehtinyt lopettaa siunauksen ennenkuin väki syöksi ulos ja riemuten kokoontui nuoren vuorivuohen-ampujan ympäri, joka tuli pulskan nuorukaisjoukon seurassa Schnalferthal'ista ja Vintschgau'ista. Mutta vaikkapa toiset nuorukaiset olivat kyllä pulskat, ei kukaan voinut Joosepille vertoja vetää. Hän oli pitempi kaikkia muita ja niin kaunis hän oli niin mainion kaunis!

Kaatui mies rytinällä, ja riemuten huusi Odysseus: "Sokos, Hippason poika sa, valjakonhaltian aimon! Itsepä ennen surmasi sait, sitä juossut et karkuun. Ei, kovan onnen mies, isä sult', ei korkea äitis sulje nyt silmiä kuoloon, vaan sua ahmivat linnut rientää raatelemaan, havinalla sun päällesi iskee. Mullepa kummun luo, kun kuolen, kuulut akhaijit."

Ja molemmat he tiesivät, että heidän Herransa oli heidän keskellänsä; sill' olivathan he kokountuneet Hänen nimessään. "Tahdotko nyt salata, ett' olet minun luonani ollut?" kysyi kanttori, kun lappalaispoika nous ylös pois lähteäksensä. "En!" vakuutti hän riemuten. "En tahdo salata mitään, en vaiketa mistään, vaan kärsiä kaikki, kaikki, ja tahdon vastaan ottaa selkäsaunani!"

"Ei ole," vastasi notari. "Arvatkaa vielä." "Onhan siihen joku akkuna?" "Ei sitäkään. Akkuna on muurattu kiinni. Ainoa tie sinne on tuon oven kautta. Epäilettekö voivanne selittää tuon sekaisen vyhdin?" virkahti maitre Voigt riemuten. "Kuunnelkaa, ystäväiseni, sanokaa minulle, kuuletteko mitään oven takaa." Obenreizer kallisti korvaansa kuunnellaksensa, ja hyppäsi yhtäkkiä takaperin ovelta.

Nuo älykkäät Huronit tiesivät tämän aivan hyvin, ja tuskin yksikään nosti pyssyä sillä ampuaksensa, ennenkuin oli tähtänyt vangin otsaa kohti niin likeltä kuin mahdollista, toivoen että hänen rohkeutensa täten lannistuisi ja heimo iloten ja riemuten saisi nähdä taidokkaan julmuutensa kukistavan uhrin.