United States or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oi, ken muuttaa vois vielä kerrankaan lapsimaailmaan! Vaan se mennyt pois, pois on polvekseen, lapsuus rauhoineen! A. Oksanen. Laki ja Vapaus.
Kaikessa näytti riemu elävän; Hymyili maa, kuin kantais enkelit sen, Ja aallotar ja tuulet keskenään Iloisna lasna telmi kuin ma itsen. Vaan kohta poistuit, lapsuus ihanin; Et sydämeeni koskaan enää loista. Ain' uus' on metsän somuus keväisin, Elomme vaan ei kuki kertaa toista.
Väliin on peitossa kaikki, kaikki, mikä on maassa, mutta taivas on koko ajan sininen ja vapaa. Kuuluu ajavien ääniä ja soutavien aironliikettä, kirkonkellojen soittoa sunnuntaisin. Ei näy paljoa kerrallaan, mutta se, mikä näkyy, näkyy voimakkaana ja valoisana. Sillä valoisa aamu, sunnuntaiaamumaisema on minulle lapsuus elämyksineen.
Sillä yksityinen elämä se kuitenkin eniten kaikista vaikuttaa miehen luonteeseen ja kehitykseen, sen vaiheet ja kokemukset ne luonteen luovat ja niistä katsantotapakin muodostuu. Ne tavallisesti määräävät suhteen ulkomaailmaankin ja samalla sen kannan, jolle ympäristöönsä nähden asettuu. Millainen Peranderin lapsuus ja nuoruus lienee ollut, sitä emme yksityiskohdittain tarkemmin tiedä.
Jos »lapsuus» kerran asetetaan asiaksi, kuinka silloin päästään »nuoruuteen», kun kerran olettamuksen mukaan on annettuna vain lapsuus?
Lapsi kuolee samalla kuin nainen muodostuu ja useimmiten ei nainen ole likikään niin viehättävä, kuin tuo pieni lapsi oli ollut. Lemmittävä ja lempivä lapsuus, vilpittömyydellään, luottavaisuudellaan, puhtaalla ja rehellisellä lemmellään on mielestäni niin suloinen ja pyhä aika, että se paremmin sopii olemaan taivaassa, lapsuus, tuo viatoin, suloinen, aina tuoksuva kevätkukka valon valtakunnassa.
Rouva Huovinen ei tosin vähääkään väistynyt prinsiipeistään, mutta hän osasi aina erinomaisen hyvin sovelluttaa ne Elsan tahdon mukaan. Siinä ympäristössä kului Annan lapsuus ja ensi nuoruus. Heti Elsan tultua maailmaan Anna vaistomaisesti käsitti, että nyt hän oli "iso tyttö", jonka piti itse hoitaa itsensä. Maailma oli olemassa Elsan tähden. Anna oli yksin.
Pois väistyivät tajunnasta viime vuodet, pois nykyhetkikin. Menneisyys palasi, palasi lapsuus muistoinensa, sen olot, sen tunteet, sen leikit ja työt. Ensimäinen nykyisyyteen kohdistuva ajatus oli: »milloin me toisemme tapaamme.» Maija tahtoi mennä Erkkiä etsimään, mutta siihen ei Eevi suostunut. Tottahan he muutenkin tapaisivat! Mutta tunti kului toisensa jälkeen, eikä ketään kuulunut.
"Sentähden että te viime aikaan saakka tunsitte itsenne ainoastaan lapseksi. Mutta nyt, kun teidän tekee mieli tietää jotain, nyt lapsuus katoaa.
Yökään ei voinut heitä toisistaan erottaa; se yllätti heidät usein makaamassa samassa kätkyessä, poski poskea ja povi povea vastaan, kädet kiedottuina toistensa kaulan ympäri ja nukkuneina täten toistensa syliin. Kun he oppivat puhumaan, olivat "veli" ja "sisko" ensimmäiset sanat, joilla he toisiaan nimittivät. Lapsuus, jolla on mitä hellimpiä hyväilynimiä, ei tunne tämän suloisempia nimityksiä.