United States or Indonesia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän vilvoitti hehkuvaa poskea, hän laski kätensä nuorukaisen sydämelle ja tyynnytti sen tuimaa, tulista tykintää. Nuorukainen heittäytyi alas nurmikolle. Vielä viipyi hänen vieressään Kalmatar. Hän seurasi onnetonta ilomielin, sillä tämä ei häntä nyt karkoittanut, mutta voi, siksi vaan, ett'ei häntä huomannut.

Varsinkin Olgalla ja Hannalla; Betty sai niinkuin tavallisesti pikemmin unesta kiinni, hän kun makasikin yksinään eri sängyssä. Mutta toiset valvoivat kauan. Käsitysten, kaulatusten he olivat vuoteellaan, poski vasten poskea. Ja kuiskaten he siinä toivat esiin sydämen salaisimpia tunteita. Ei Hanna sentään ihan kaikkia, jotain hän tahtoi itselläänkin pitää.

Vaan emon helmaan heittäytyi Afrodite, Dionen; tyttären kaunoisen käsivarsillaan emo kietoi, poskea sormillaan silitellen hälle jo lausui: "Lapseni, noin kuka taivahinen tyly sulle on ollut, kuin mink' ilmetyn ilkiötyön sinä laatinut oisit?"

Lankesi jalkoihin, vasemmallaan polvia kietoi, vaan käden oikean nosti hän leukaa, poskea kohti, näin rukouksin suostuttain Kronossyntyä suurta: "Zeus isä, jos teon tein, sanan lausuin, sulle mi konsaan kelpasi luon' ikivaltain, niin tämä toivoni täytä: poikani arvoon auta, jok' ennen muit' ylen varhain vaipuva on; nyt hänt' Agamemnon, valtias miesten, polkee, vienyt on pois osalahjan, ryöstänyt itse.

Frits lupasi olla vaiti, ja nyt läksivät hän ja Kalle kotoa kohden. Molemmat ukot istahtivat ison pensaspuun alle. Siellä eivät he kuitenkaan olleet sateen suojassa. He istuivat hetkisen nojaten poskea kämmentä vastaan sanaakaan virkkaamatta. Vihdoin sanoi Swart Wittille: "Mitä on elämä, naapuri?" "Se on totta, se", sanoi Witt, "siinä sinä olet oikeassa, sen minä olen aina sanonut".

Puvun pahimpiin repeämiin oli poika itse pannut aika suuret kömpelöt tilkut. Hän oli itkenyt ja koki nyt sitä salata, mutta huolimatta kaikista hänen ponnistuksistaan vapisivat huulensa pidätetystä itkusta. Mistähän olivatkaan puhuneet? Juho olisi antanut paljon saadakseen sen tietää, jospa hän kysyisi? ei! "Paina hänen sanansa mieleesi!" sanoi hän vaan ja silitteli pojan poskea.

"Kyllä se nyt jo on ohitse, lapseni", sanoi hän, silitellen Niinan poskea. "Mutta jos sitä tapahtuisi uudelleen, niin sinä et enää saa tulla katsomaan minua, ennenkuin se on ohitse en minä voi kärsiä, että sinä peljästyisit minun tähteni. Minä makaan omassa huoneessani ja joku piioista saa maata viereisessä huoneessa, sinun ei tarvitse olla levoton siitä, että yksinäni olisin."

Tämä on ollut paha uni, jonka Jumala on lähettänyt meille koetukseksi, mutta nyt se on mennyt, näetkös tyttäreni; ainoani " Hän taputti Livin poskea ja pusersi hänen kättänsä. Liv oli ääneti, ja hänen kätensä oli kylmä ja hermotoin. "Miksi et vastaa?" jatkoi Gunnar ja hänen silmänsä hohtivat, "tiedäthän että kaikki on valhetta; mutta miksi et vastaa?

Koetti painaa yhäkin ohimoa ja poskea kylmää rautaa vasten, joka teki hyvää. Siinä hän pysyttelihe vähän aikaa, ilkeä, yhä paheneva tunne sydänalassa. Hän kuuli epäselvästi laivan jyskytystä ja erotti vain hämärästi kuun valojuovan alhaalla laineiden harjalla. Joku ajatus oli hänelle muodostumaisillaan jostain asiasta, mutta ei siitä pitkään aikaan mitään valmista tullut.

"Se on surullinen laulu mun siehtarlais-silmäinen tyttöseni", virkkoi hän, nipistellen väistyvän laulutytön poskea ja pidättäen Loviisaa kauluksesta, joka ei ollut vaikea hänelle, kun hän istui hevosen selässä aivan likellä portaita, joilla tyttö seisoi.