United States or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Surullinen, synkkä on minun elämäni juoksu, täynnä waarallisia intohimoja, sywiä lankeamisia ja murtumisia; kenellepä niiden kertomisesta olisi hyötyä?" sanoi ukko surullisesti. Mutta tuo hänen sanansa: "intohimoja", soi niin kummalliselta korwissani ja kiihotti suuresti yhä waan uteliaisuuttani. "Ei, älkää niin sanoko!

Kartanoon ylös kantoi neljä miestä hitaasti paaria, joiden perässä kävi mies ja nainen käsityksin, kumartuneina. Se oli pappi puolisonsa kanssa. Minä tajusin kohta, mitä oli tapahtunut ja mieleni joutui synkkään epätoivoon. Surullinen sanoma, joka vähää jälkeen tuotiin meille, ei kertonut mitään uutta minulle se ilmoitti vaan, että se, joka paareilla makasi, oli papin tytär oli Susanna.

Hän ystäväni on mies nuori, jalo ja rehellinen! MUNKKI. Aivan niin! Hän juuri! Mut usein maailmassa täytyyhän kokonaan toinen olla miehen, kuin mik' on hän. NATHAN. Surullinen totuus! Tehköön siis kukin pahintaan tai parastaan! Kädessä kirjanne, en pelkää ketään, ja kera sen luo sulttaanin käyn suoraan. MUNKKI. Siis onneksenne! Tähän jätän teidät. NATHAN. Ja tyttöä viel' ette nähnyt ees!

Hänen kasvonsa olivat laihat, mutta hyväntahtoiset; katse oli arka ja surullinen. "Tässä, äiti hyvä, on meidän naapurimme". Vanha rouva kohosi ja kumarsi minulle, päästämmättä käsistänsä paksua, langasta kudottua pussosta. "Milloinka olette tulleet näille maille?" kysäsi hän hiljaisella ja heikolla äänellä, räpytellen silmiänsä. "Vähän aikaa sitten". "Jäättekö kauaksi tänne?"

Katsanto oli surullinen ja haukutut silmät, joissa ei ollut kyynelten jälkeäkään, olivat surullisina ja kosteoina kiintyneet puhujaan. Sitten oli tyttö äkkiä kohonnut kuuntelevaan asentoon hevosen askeleen ääni läheni joka oli jo kauvan herra Markusta vihoittanut ja häirinnyt, kuului jo tytönkin korviin.

Toinen näistä vaikutuksista kuolemaan valmistumaton Kryiltsof oli raskas ja surullinen. Mutta toinen vaikutus reipas Katjusha, joka oli saavuttanut semmoisen ihmisen kuin Simonsonin rakkauden, ja joka oli nyt tullut varmalle ja oikealle hyvän tielle, sen olisi pitänyt ilahuttaa Nehljudofia, mutta sekin oli Nehljudofista raskas, eikä hän voinut tästä raskaudesta päästä.

Katsokaa, että hän heti ottaa niitä lääkkeitä, joita minä lähetän. Onko täällä ketään, joka voi mennä niitä noutamaan?" Juhana tuli nyt esiin: "Jos tohtori tahtoo, niin minä tulen lääkkeitä noutamaan". "Niinpä kyllä, pieni ystäväni", sanoi tohtori; "mutta elä ole niin surullinen, minä toivon, että äitisi pian tulee paremmaksi vähintäkin me teemme, mitä voimme, että hän paranisi".

Onneton leski jäi eloon, vaan, elämänsä toive oli poissa ja sen kanssa voimansakin; vähän ajan sisään tuli hän harmaapääksi, surullinen taistelu sydämmessään muutti tummat hiuksensa lumi-valkeiksi, soleva ruumiinsa kutistui tässä onnettomuudessa, ainoastaan hellä, eroitettua puolisoansa kaipaava sydän ei pakahtunut, niinkuin hän oli uneksinut ja toivonut.

Se oli ikävä, surullinen juttu, siksi oli hän nyt jäykkä kaikille, siksi hän ei voinut olla hellä omaisilleenkaan, sentähden halusi hän päästä vapauteen, ja sentähden »halveksi hän koko maailmaaNyt poistui hän tuonne pohjoiseen, Antti lähti etelää kohti. Heidän tiensä erosivat, erosivat ikuisesti.

Voimakkaana ja kirkkaana kaikui hänen äänensä: »On Herra sun tukes horjumaton, Kun maalliset vaihetteleeSe oli jäähyväislaulu Erkille. »Kiitos», Erkki läheni Aunea. »Te annoitte minulle hyvät matkaeväätHän puhui iloisesti ja tyynesti. Aunea melkein hermostutti. »Olen teille sydämestäni kiitollinen.» »Eipä syytä. Lauloin osaksi itselleniHänen äänensä oli surullinen.