United States or Serbia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ensimmäinen oli antauminen kohtalon valtaan ynnä jäykkä luonne; toiseksi oli juuri tämä ase hänelle niin tuttu, jotta kaikki se kauhu, joka tavallisesti seuraa paljasta vaaran ajattelemista, sen kautta katosi; kolmanneksi oli hän oppinut käyttämään tätä asetta niin erinomaisen taitavasti, että hän jo edeltäpäin voi tuumalleen ilmoittaa sen paikan, mihin luoti oli sattuva.
Mutta Marja ei pankon nojassa seisten liikahdakaan vastaan, vaikka Shemeikka hetken seisoo avosylin ovessa. On totinen, jäykkä, otsa rypyssä. Ei ole näkevinäänkään. Silloin Shemeikka lähemmä tullen näkee pirtin perällä Juhan, rahilla istumassa. Hätkähtäen hän ensin peräytyy askelen. Niinkö? Onko tässä sota vai rauha?
Saapui kumppaniksi meille korven poika jäykkä, vakaa, niinkuin taatot taiston teille aina ikiaikain takaa; juro aivan juttelulta, silmässänsä velikulta: sanaa kolme ehkä erään, vaan ne niinkuin naulan perään.
Venäläinen on vilkas, käsiänsä liikutteleva, niiden avulla selittelevä, ruotsalainen taas jäykkä, liikkumaton, mutta sitä miellyttävämpi johdonmukaisuudessaan ja lain kunnioituksessaan. Kielen murteellisuutta ei saa liioitella.
Eikä hänen jäykkä muotonsakaan ilmoittanut, mitä hän ajatteli. Sitte hän näki talon emännän tunkevan tuulena tupaan. Hän näki kuinka Liisa vietiin väkivaltaisesti ulos tuvasta ja työnnettiin pihalle. Mitä hän siitä ajatteli, ei hän myöskään ilmoittanut sanoilla, eikä kukaan tullut katsoneeksi hänen silmiinsä sillä hetkellä.
Unhotetaan ne; jätetään ne sillensä. Herra kääntänee hänen sydämensä. Kuka tietää, kuka tietää, Abidan?" "Jalo Jabaster, tuokio takaperin teidän mielenne oli uskonne kaltainen, jäykkä ja järkähtämätön, vaan nyt "
Limingan tulliportin ulkopuolella oli nurmi, jota sanottiin Löytyksi. Tässä muutamina vuosina harjoitettiin Kajaanin komppaniaa päällikköin tuhansia tulimmaista kirotessa ennen kun jäykkä ja vankka kajaanilainen muuttui notkeaksi ja vilkkaaksi. Mutta tämän tehtyä kävikin koko sotapalvelus aivan kuin itsestänsä.
Tämä olento, jonka olin loihtinut omasta sisimmästäni ja lähettänyt maailmaan tyydyttämään viettejänsä mielinmäärin, oli kauttaaltaan ilkeä ja huono; sen itsekkyydellä ei ollut ääriä, enempää kuin sen eläimellisellä välinpitämättömyydellä muiden tuskista; se oli jäykkä ja tunteeton kuin kivi.
Nyt pitää olla oikein jäykkä mies, eikä ensi hyökkäyksessä antaa perää. Loviisa. Kas niin, nyt olen valmis! No Antti, miltä minä nyt näytän? Heinonen. Olet aivan kuin vahanukke puodin ikkunassa. Mitä sinä sanot? Heinonen. Sillä eroituksella vaan, että sinä osaat kirkua. Loviisa. Sinulla ei ole vähääkään makuaistia, sanon minä... No oletko pannut saappaan-resut jalkaasi? Heinonen.
Tulla ei avannut suutaan muuta kuin syödäkseen, mutta sitä hän teki perusteellisesti, toivoen seuraavana päivänä voivansa säästää sekä aamiaisen että illallisen, ja Lisbet, jolla oli vierustoverina pitkä, jäykkä nuorukainen "kauppaneuvos" neljännessä polvessa ei myöskään virkkanut mitään.