United States or Gabon ? Vote for the TOP Country of the Week !
NIKO. Tämä on vielä Jaanan koto, suokaat, että on se myös minun kotoni tänä ehtoona. Jaanani, sinun kauttas elköön tässä närkästystä olko! Sinä sanoit, ettes kantele, niin tahdon minä myös; sinä elatus-vanhempias et moittia saa; sillä malta, heissäpä toki on ollut tukes ja suojas, heidän kädestänsä elos ja vaattees saanut olet! JAANA. Sentähden olen heille kiitollinen, kiitollinen kuolemaan asti!
»Ja sitten sinä laulat: »On Herra sun tukes» Hän loi loistavan kuumeisen katseen Erkkiin ja alkoi laulaa. Mutta voimat loppuivat kesken, ja hän vaipui takaisin vuoteellensa. Illemmalla hetken selvänä ollessaan tahtoi hän tavata kaikkia ja kuiskasi heille viime jäähyväisensä, sitten hän väsyneenä nukahti. Sinä yönä valvoivat kaikki Tähtiniemellä.
Voimakkaana ja kirkkaana kaikui hänen äänensä: »On Herra sun tukes horjumaton, Kun maalliset vaihettelee.» Se oli jäähyväislaulu Erkille. »Kiitos», Erkki läheni Aunea. »Te annoitte minulle hyvät matkaeväät.» Hän puhui iloisesti ja tyynesti. Aunea melkein hermostutti. »Olen teille sydämestäni kiitollinen.» »Eipä syytä. Lauloin osaksi itselleni.» Hänen äänensä oli surullinen.
Ei sallimus, ei kuuliaisuus, Ei Marsin käsi, vaikka viittaisi Tulisin sauvoineen mua peräytymään, Ei Priamuksen eikä Hecuban Ei polvistus eik' itkettyneet silmät, Et sinä, veli, vaikka miekka käessä Tien multa sulkisit, mua estää voisi, Pait surmaamalla minut. CASSANDRA. Pidätä häntä, Priamus, älä päästä! Hän sauvas on; jos tukes menetät Sa nojaat häneen, niinkuin Troia sinuun Niin kaikki sortuu.