United States or Central African Republic ? Vote for the TOP Country of the Week !
KOSBI. Maan kansoja hän eikö valloita Sun kauttas omikseen, kuin minut nyt? Niin kerrottu on. Eikö omiaan Hän rakasta kuin isä? Moisen isän Edestä kanssas liekkiin juoksisin! SIMRI. Sin' olet minun. Painu rinnoilleni! Sun kanssas kestän tuhat kostoa. Noin olet kaunis täynnä rakkautta. KOSBI. Vait! hiljaa!
Ja vielä lausuit: »Rakas lapsirukka, on mullai mielessäni kuolottuus, mut vain sun kauttas, kristikunnan kukka, ma Luojaa kuuntelen, kun haastaa suus,» Sua uskon, armas mies, sua rakastan kenties, mut niinkuin kastein kylpee nurmen nukka tai tuntureilta tulee aamu uus. Syleile, suutele mua, armas miesi, min otsall' onnen kruunu kimmeltää!
ALCIBIADES. Arvo Timon, Min' olen ystäväs ja sua säälin. TIMON. Kuin säälit häntä, jota kiusaat näin? En seuraa tarvitse. ALCIBIADES. Hyvästi siis! Tää kulta ota! TIMON. Pois! Sit' en voi syödä. ALCIBIADES. Ateenan ylpeän kun kukistan, TIMON. Ateenaa vastaan käyt? ALCIBIADES. Sen teen, ja syystä. TIMON. Jumalat kaatakoot sun kauttas kaikki, Ja sitten sinut, joka heidät kaasit.
Ja koska aamu syttyy vuorten takaa, sua, kaikkivalaiseva, tervehdän ja koska kirkkauttaan taivas jakaa, sua, kaikkiavartava, hengitän. Ma mitä tiedän, tunnen maailmata, sen, kaikkein viisain, tunnen kauttas sun. Kun lausun Allahin ma nimet sata, niin liitän jokaisehen nimes sun. J
Anotko äitis sielun eestä, kun Sun kauttas nukkui pitkän pitkiin vaivoihin? Ja syömmes allahan Elää jo paisuin tuo, Jonk' aavehikas olo Sua surettaa ja itseään! Oi voi! Jos saisin aatteet väistymään, Jotk' ympärilläin liehuu Ja vastassain! K
Synnin kahleet päästä, Sokeoille valo tuo, Pahat meistä poista, Kaikki hyvät meille suo. Sinun kauttas, äiti, Pyyntömme Hän kuulee nyt, Joka meidän tähden Maailmaan on syntynyt. Neitsyt ainokainen, Sinä kaikkein puhtahin, Päästä syistä, saata Puhtain kirkkaiks meitäkin. Puhtaaks' elämämme, Turvalliseks tiemme tee, Että Jesuksessa Iloita me saisimme.
Niin, Ville Vallgren! Mitä täyttänetkin, sun kauttas kaikki yhteen kuulumme. Sa mitä näytteletkin, näyttänetkin, on sentään aina loppusumma se: Ken kansoille kauneuden toi, hän maastamme maailman loi! Alas astuvat immet taivaan joskus ihmisten lasten vaivaan, suovat lohtua, unhoitusta sinne, missä on mieli musta, polku yöllisin, yksinäisin, talvi ankarin, tanner jäisin.
Sun päähäs tahdoin Suomen kruunun painaa, mut painoin tuskan orjantappuran. Lien mennyt mies, jo hautaan valmis vaihaa, vain tiedän, että Sua rakastan, Sun kauttas vaan, kun sulat suudelmiini, ma vielä riipun elämästä kiini. Näin siis on käynyt, rakas lapsirukka!
Jesus, suuri Johtajamme, Autuutemme Ruhtinas, Ole aina apunamme Kautta veres, kuolemas: Sinun kauttas voitamme, Kuoloss' olet elomme! Joulusanoma. Pimeässä ihmiskunta Harhaeli, kansat maan Nukkui syvää synnin unta, Murtamatta kahleitaan. Joilla perivihollinen Kaiken hyvän, totuuden Oli heidät kytkenynnä Orjantyöhön pahuuden.
Ja sielu, joka mulle ensin haastoi, nyt jatkoi: »Tahdot tekemään mun sulle, mit' itse mulle tahtonut et tehdä. Mut koska Luoja tahtoo, että loistais sun kauttas armonsa niin suuri, teen sen; siis tiedä, että oon Guido del Duca. Kateus niin mun hiilsi hurmettani, iloisen että ihmisen kun näin ma, se kasvoni löi kalman-karvaisiksi. Nyt viljan tään ma niitän kylvöstäni.