United States or Ghana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitähän en voinut ajatellakkaan, sehän on selvää. Ihmiset ovat niin erilaisia. Mutta kun tietää heidän kuitenkin olevan hyviä ja hyväntahtoisia, niin täytyyhän olla kiitollinen ja onnellinen. Parempi kaiketi on minulle oppia hillitsemään tunteitani kuin päästää hetken mielipiteet valloilleen. Kaikki täällä ovat niin hyviä, he jaksavat aina hillitä itsensä he tekevät aina oikein.
Hyss, hyss! Että sen olen jo kauan tiennyt, ainakin luullut tietäväni ja toivonnut. Mutta, täytyyhän minun tunnustaa, onhan epätoivokin minua suuresti vaivannut kun ette milloinkaan ole puhunut. Pölkkynen. Ja sitä vielä kysytte? Neiti Kortman Oi Evergistus, Evergistus! Pölkkynen Mitäh? Neiti Kortman Tulen, tulen. Ainoastaan meidän kesken. Ymmärrät. Me tapaamme. Oi rakastettuni! Pölkkynen
Täytyyhän niiden kaikkien kasvaa maasta ja ajasta, täytyyhän niillä jokaisella olla luonnollinen selityksensä. Runomuotoinen kirjallisuus meillä oli 1890-luvun uusromantiikan mukana käynyt mahdolliseksi.
Olkaa te vaan varoillanne, sinä ja Antti, kyllä minä opetan teidät tietämään huutia. Nähdäänhän!" "Tokkohan niin hellinet Annaa, kun saat kuulla mitä isä äsken puhui minulle", sanoi Miina. "No mitä hän puhui?" kysyi Lydia. "Täytyyhän se sinulle sanoa", vastasi äiti, "ett'ei enempiä selkkauksia vielä syntyisi. Mutta ensiksi, tietääkö Anna tuosta Sivelinin kirjeestä?"
Nora. En, tietysti. En voi ajatella että se tulisi tarpeelliseksi. Mutta olenpa ihan varma, että jos puhuisin tohtori Rank'ille Rouva Linde. Miehesi tietämättäkö? Nora. Täytyyhän minun laittaa itseni irti tuosta toisesta asiasta; onhan sekin tehty mieheni tietämättä. Minun täytyy laittaa itseni irti tästä. Rouva Linde. Niin, oikein, senhän minäkin eilen sanoin; mutta Rouva Linde. Niin, oma mies.
Mutta Mac-Ian'in poika on monta vuotta asunut minun katokseni alla, ja täytyyhän se tunnustaa olen ma havainnut hänen katselevan tytärtäni Katri on melkein kuin Heikki Sepän kihlattu morsian semmoisilla silmillä.
Sohvi ja Elli menevät palauttamaan venheen. Maria minulle oppaana kantaa Mimmiä, jos Kaisa tahtoo palata pois. Kaisalla kuitenkin lienee kiire kankaansa kutomiseen." "Kiirehän se on, eihän se eisty, jos sen takana ei liene, eikä minun aikani muussa kulukkaan kun työssä. Tiedättekö, hyvä rovastinna, että minä teen aina työtä." "Mutta täytyyhän tehdäkin." "Minä teen työtä levähtäessänikin."
Amalia. Bertha. AMALIA. Kuinka sievä ja kohtelias miehesi aina on minua kohtaan! Koko kaupunki onkin ihastunut hänen hauskaan ja iloiseen käytökseensä. BERTHA. Mitä tarkoitat? AMALIA. Mitäkö tarkoitan? Ei mitään, ei niin mitään. Ei se ansaitse puhumistakaan. Täytyyhän sitä elää mukana, ja hauskassa seurassa annetaan mielellään rahojen luistaa. BERTHA. Rahojen?
Mutta toiselta puolen, kun tuo lumottu pieni kortti poltti taskussani, kuulin toisen äänen kuiskaavan: Miksi olisit noin kohtelematoin? Onhan velvollisuutesi, gentleman'ina, kiittää kohteliaasta kutsumuksesta. Ja täytyyhän sitäpaitsi kirjailijan, joka aikoo jotakin vaikuttaa yhteiskunnassa, tuntea siinä eläviä ihmisiä; kuinka sinä voisit oppia niitä tuntemaan tutkimatta niitä?
Mutta täytyyhän teidän kanssanne olla kärsivällinenkin". "Se oli oikein sanottu, Anni. Näetkö, se ilahuttaa minua erinomaisesti; ei sen vuoksi, että sanot minun mieleistä kiitosta sitä en minä ansaitse. Mutta minä en taida sinulle sanoa, kuinka usein olen itseeni suuttunut.