United States or Turkmenistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Saa tuon jo lopettaa», sanoi Vimpari ja kohosi seisalleen, kynsäsi päätään, otti puukkonsa ja rupesi sillä muuatta seinän rakoa kaivelemaan, aivan kuin se olisi ollut hyvinkin tärkeä tehtävä. Hän ajatteli, että enemmän Aapon poismenosta on vahinkoa kuin hyötyä.
Joka alottaa, saa myös lopettaa», mutta nähdessään, että Ulla ikäänkuin Annin vuoksi ei tahtonut puhua, kysyi hän suoraan: »Kuka siis Syrjän Vilhon morsian on?» »
Topi ei antanut hänen lopettaa lausettaan. Se on sen-aikainen murhe, lausui hän iloisesti. Nyt minä olen onnellinen mies ja nautin onnestani. Hän oli huomannut jo viime talvena eräistä vihjauksista, että hänellä olisi valmis paikka Rabbingin liikkeessä. Varmuuden hän oli hankkinut siitä kuitenkin vasta vähää ennen ulkomaa-matkaansa. Kuinka? kysyi Johannes.
Riittää, riittää, minä nauroin. Kyllä jo arvaan muut seikat. Mutta Hilma ei malttanut vielä lopettaa. Tallissa olisi aina hevonen minun varaltani, että saisin ajella, milloin vaan päähäni pistäisi ja joka vuosi minä matkustelisin ulkomailla. Tähän tapaan sitä jatkui, mielikuvitus lensi ja innostus kasvoi.
"Ne ovat sinun sulhais-raunikkaasi," sanoi hän. Kaarle katsoi niitä, ihmetteli ja ihaili hienoa, pitsin tapaista työtä ja kiitti häntä edeltäpäin siitä ilosta, jonka morsiamensa hänelle teki j.n.e. Mutta ennenkuin hän ehti lauseensa lopettaa, hypähti Sesilia ylös ja huudahti. Mahdottoman suuri hämmähäkki kurotti pitkiä koipiansa avonaisesta akkunasta ja rupesi marssimaan sisälle.
Jo usein se oli suojellut häntä näitten rääkkäyksistä ja lyömisistä ja kerran antanut Petrovitsch'ille aika kurin, kun hän tahtoi poikaa kurittaa, kurin, joka oli liki lopettaa raa'an ihmisen elämän.
Naapureilla on tietysti kaikenlaista muistuttamista Matin huushollia vastaan. Ne hän kuitenkin lopettaa hyvin lyhyeen. Kerran juoksee toisen talon akka sanaa tuomaan: »Hyvä isä tokkii, kun siat syövät auman sisässä, ettei kuin saparoita vähän vilkkaa!» huutaa hän jo ovessa.
"Minun pitäisi lähteä Italiasta hetkellä, jolloin vapauttajat saapuvat. Tiedätkö sinä, että minä olen heidät kutsunut, että minä olen sytyttänyt tämän sodan, jota sinä kiroat?" "Olen sitä aavistanut", vastasi Julius alakuloisena. "Mutta kuka vapauttaa meidät vapauttajista? Kuka lopettaa tämän taistelun?" "Minä", sanoi Cethegus levollisena ja majesteetillisena.
Silloin kuuli hän sisältä laulua. Hän läheni ovea ja astui saliin. Aune istui soittokoneen ääressä. »Jatkakaa, neiti Saario», pyysi Erkki, kun huomasi Aunen aikovan lopettaa. Ja Aune jatkoi: »Käy, sydän kärsivä, sovinnon Ja soinnun kevät tääll' antaa!» Tuossa se siis oli tuo tuttu ääni! Erkki oli jo kysyä, missä Aune edellisenä iltana oli ollut ja minne menossa, mutta malttoi hän mielensä.
Jos en tahdo uskaltaa mitään, vaan, koska kukaan ei voi minulle todistaa, että elämä on arvokas, antaudun epäilykseen, on pessimismin voitto varma ja maailma on pikimusta minunkin kohdaltani. Jos minä taas erehdyksen uhallakin rohkenen uskoa elämän merkitykseen, niin on se valoisa ainakin tässä pisteessä, ja jos kuolema lopettaa kaiken, en ole voinut sitä paremmin kohdata.