United States or Puerto Rico ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta Nantta sai siltä keväällä viisitoista markkaa. Viisitoista markkaa? Se oli suuri summa Jaanankin mielestä. Niin, sanoi Holli-Reeta. Ja hyvään tarpeeseen tulivatkin rahat. Mistä hyvästä se antoi? Mitä tuo lie Nantta puhunut kauppiaasta ja Heikki Kontiosta. Jaana ihmetteli. Onpa sillä liikoja rahoja, hän sanoi. Iikka Rönty ojensi häntä itsetietoisesti. Eivät ne sen omia ole, hän sanoi.

Toinin oli vaikea vapautua siitä omituisesta mielialasta, minkä Häggillä-käynti oli hänessä herättänyt. Milloin hän ihmetteli itsekseen, miten paljo sekä sisäisesti että ulkonaisesti kirjavaa saattoi mahtua näennäisesti tavallisen arkielämän puitteisiin, milloin kohdistuivat ajatukset siihen, miten hän itse suhtautui tähän perheeseen ja sen eri jäseniin.

Hän olikin hyväksi avuksi Johannekselle, jonka kielitaito tässä suhteessa oli jotakuinkin alkeellinen. Muuten hän viihtyi hyvin yksin. Johannes ihmetteli sitä usein hänelle itselleenkin, mutta rouva Rabbing vastasi vain hymyillen, että hänellä ei ollut ikävä koskaan. Hänellä oli aina niin paljon ajattelemista, sanoi hän. Täällä Roomassa hän seurasi kaikkialle miestään.

Opettaja, joka yhdellä ainoalla silmäyksellä oli huomannut tämän ja kaikki pienimmätkin seikat, vaikka hän kuitenkin vasta jälestäpäin ne muisti, jolloin ihmetteli, että ne niin selvästi olivat painuneet hänen mieleensä, pysähtyi hetkiseksi esitelläkseen itsensä, minkä piti velvollisuutenaan.

He laskivat täyttä laukkaa yön pimeyteen. Mutta heidän takanaan huudettiin ja meluttiin, hätäkellot soivat kaikissa torneissa, ja koko Würzburg ihmetteli suuresti, mitä kummaa linnassa oli mahtanut tapahtua itsenään jouluyönä.

Hongantyvi nousi nauruansa pidätellen. »Kas juupeliaihmetteli, »en minä olisi uskonut tuota.» »Vieläkö koetetaan, että tulet vahvemmin uskomaan?» »Nyt!... nyt!... nyt!...», alkoi kuulua joka taholta kiivaita huudahduksia.

Kirkkoväärti ottikin rahat vastaan ja ihmetteli suuresti Aspelan anteliaisuutta, mutta kun kuuli koko historian kerrottavan, sanoi hän: Onpa se merkillistä!

Livingstone ihmetteli, että asukkaat täällä osaavat lukea ja kirjoittaa. Tämä taito oli hyvin yleinen ja on jäänyt perinnöksi jesuiitoilta, jotka viime vuosisadalla karkoitettiin samalla kuin itse emämaasta Portukalista, myöskin kaikista sen siirtomaista.

Sulttaani katseli ihaillen korkeita pilarikäytäviä ja kultaisia saleja, joiden läpi hän astui, ja ihmetteli kaikkea sitä komeutta ja loistoa, mikä kohtasi täällä hänen silmäänsä. Mutta eipä täälläkään ollut ainoatakaan ihmistä, ja hän luuli jo, ettei eläviä olentoja ollutkaan koko kaupungissa, kun äkkiä surkea valitushuuto kohtasi hänen korvaansa. Hän pysähtyi ja kuunteli.

"Mutta nyt Miina tahtoo pois siitä hauskasta kodista", ihmetteli papinrouva. "Niinhän tuo tahtoo, se Nivalan Leenahan hänet siihen on viekoitellut. Leena oli kesällä pari päivää kotona ja näytteli Muualle kauniita puseroitaan ja nappikenkiään ja puhui kahvista ja vehnäleivästä." Papinrouva huokasi: "sehän se tavallisesti houkuttelee nuoria tyttöjä."