United States or Samoa ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hänen vaatteensa olivat mustat, joka olikin sopivaa hänen päänsä koristuksen suhteen, sillä hänellä oli päässä kiillekoruista ja kiekuroista tehty puolen kyynärän korkuinen kruunu. Leveä valkoinen pitsi oli laskostettu kaulan ympärille, pitsin päälle oli sinne tänne pantu punaisia kukkia, ja punainen silkkirihma oli sidottu vyötäröille.
Lupauksensa mukaan oli hän ostanut Haarasen kaupasta pitsiä, kannatti pöydän vielä sisälle, istahti sille räätäli-asentoon ja sanoi Anna Liisalle: »Tuoppas nyt tänne puhdas paitasi, niin Kenonen ompelee itse pitsin sen helmaan.» »Mitä tuota nyt vanhalle ihmiselle!» ujosteli Anna Liisa, mutta rahtilaiset alkoivat kehottaa: »Tuo vain paita Kenoselle ja anna Kenosen ommella pitsiä!»
Hän oli saanut pitsin ommelluksi, viskasi paidan Anna Liisalle ja sanoi: »Siin' on nyt paita, niin että ihan sen pitää Anna Liisan mieltä himaista. Mene saunaan ja muuta se päällesi!» Mutta Anna Liisa ei vielä ehtinyt lähteä, kun hän jo taas tiedusti: »Missäs ne ovat ne Ihalaisen verkavaatteet, jotka sille jäivät ukko Ihalaiselta?» »Ka siellähän ne ovat vaateaitassa.»
Herra Markus näki, että se oli valkoista pitsiä, nähtävästi "kotiopettajaneidin" vanhaa, kulunutta koristusta, mutta joka nyt vuorostaan koristaisi tytön kaulaa. Sukkelat sormet käänsivät tuota vaalistunutta pitsikudelmaa eri tahoille ja näyttipä melkein kun hänen kätensä hellästi olisi silittänyt sitä sitten käänsi hän päänsä äkkiä sivulle, kääri pitsin kiireesti kokoon ja nousi ylös.
Tässä", sanoi hän, käärien pitsin auki "on vielä vähän arvokasta, kalliita, vanhoja pitsiä. Minulle on vakuutettu, että ne ystävien kesken ovat vähintäin kahden kymmenen taalerin arvoisia Baruch Mendeliltä emme voi toivoa enempää kuin puolet siitä summasta".
Pukeudu pian, minä jo otin vaatteesi esille ja ompelin valkoisen pitsin kaulukseesi. Sillaikaa valmistan minä kahvipöydän ja sitte lähdetään yhdessä veräjälle vieraita vastaan. Ja hän juoksi portaita alas sellaisella vauhdilla, että melkein oli joutua tuomarin syliin, kun tämä kulki etehisen kautta katsomaan, oliko kaikki jo vieraita varten valmiina.
"Ne ovat sinun sulhais-raunikkaasi," sanoi hän. Kaarle katsoi niitä, ihmetteli ja ihaili hienoa, pitsin tapaista työtä ja kiitti häntä edeltäpäin siitä ilosta, jonka morsiamensa hänelle teki j.n.e. Mutta ennenkuin hän ehti lauseensa lopettaa, hypähti Sesilia ylös ja huudahti. Mahdottoman suuri hämmähäkki kurotti pitkiä koipiansa avonaisesta akkunasta ja rupesi marssimaan sisälle.
HERTTUA. Nyt, poika, laulu tuo, jonk' eilen lauloit! Cesario, se on vanhaa, korutonta; Kutojat, kehrunaiset taivasalla Ja pitsin ompelijat nuoret immet Hyräävät sitä; suoraa totuutt' on se, Se viattoman lemmen kieltä haastaa Kuin entisaika. NARRI. Joko laulan, herra? HERTTUA. Jo, laula, laula. Tule pois, tuoni, tule, Lepo mulle haudassa suo! Kule pois, henki, kule! Mun on tappanut immyt tuo.
Mutta niin paljon ruustinna siitä kuitenkin välitti, että ennen lähtöä piti huolellisen yleistarkastuksen, alkaen rovastista pikkupoikiin saakka, joka kauluksen ja pitsin puhtaudesta, joka kaulahuivin solmusta, joka hameen laskoksesta, joka napista, nauhasta ja kengän kiilloituksesta ... eikä vain omain, vaan vierastenkin.
Magna painoi hymyellen sormensa tuon pikku rupattelijan huulille. Kas niin, kiitoksia, hyvä neiti luulenpa, että tämän pitsin salaisuus on jo muistissani. Miten iloiseksi äiti tuleekaan, hän tarvitsi juuri tämmöisen reunuksen nukkatäkkiinsä. Tuhansia kiitoksia! Keskustelu loppui ja seura hajausi pian tämän jälkeen salista.