United States or Belarus ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kohta kai hän siis lähtee Turkuun", sanoi Erkki. Kerttu hiipi hiljaa pois huoneesta, saadaksensa rauhassa avata pakettinsa. Kirjan se sisälsi ja kirjan nimilehden sisäpuolella oli kirjoitettu: "Kohta tulen perimään puhjennutta ruusuani". Sillä välin kävi etehisen ovi ja Erkki kiirehti katsomaan, kuka sinne tuli. Olikohan se ehkä joku, joka häntä tahtoi kesken joulu-iloa sairaan luo?

Heti kun vaunut seisahtuivat, nousi hän varovasti maahan, otti rattaiden yhdestä nurkasta mytyn vaatteita kainaloonsa ja tervehti kohteliaasti Stellaa ja Andreaa, jotka seisoivat etehisen portailla vastaan ottamassa. Yhdessä he sitten menivät rappuja myöten ylikammariin.

Pukeudu pian, minä jo otin vaatteesi esille ja ompelin valkoisen pitsin kaulukseesi. Sillaikaa valmistan minä kahvipöydän ja sitte lähdetään yhdessä veräjälle vieraita vastaan. Ja hän juoksi portaita alas sellaisella vauhdilla, että melkein oli joutua tuomarin syliin, kun tämä kulki etehisen kautta katsomaan, oliko kaikki jo vieraita varten valmiina.

Sisällä kotona oli sitä hauskempaa ja kodikkaampaa, kun sisä-akkunat olivat jo paikoillaan ja matot lattialla lämmittämässä. Helkan isä, kasööri Lange, asui perheineen mukavassa huoneustossa pohjoissatamassa. Siinä oli Freedrikillä ja Bruunolla huone etehisen vieressä, ja Meeri asui yhdessä Helkan kanssa.

Muistan kerran siitä ei ole pitkä aika kun luokseni tuli eräs hädänalainen hän oli muuten hyvästä suvusta, vaikka oli joutunut köyhyyteen enkä minä edes pyytänyt häntä käymään sisälle, vaan annoin hänen seista etehisen ovella. Minulla oli kiire, hän oli huonossa puvussa, kerjäsi ja vaikeroi, ja minä käytin hyväkseni viimemainittuja seikkoja päästäkseni hänestä niin pian kuin mahdollista.

Mutta nyt hän tuli pölyriepuineen likellä olevan tuolin kimppuun. »Rouva on niin oudon näköinen. Kunhan ette vaan sairastuisi tekin. Sitten ollaan hukassa.» »En minä sairastu.» »Luistelemassako rouva eilen oli koko päivän? Minä sitä vähän arvelin, kun ei näkynyt luistimia etehisen naulassa, ja rouva Leistén kuului sanovan rehtorille » »Mitä hän sanoikysyi Alma äkkiä vavahtaen.

Juho esitäpäs minut." "Jumala siunatkoon häntä, joka nyt astuu kynnyksen yli", sanoi Kerttu kumartaen, kyynelien vieriessä pitkin ryppyisiä poskia. Maria katsahti Juhoon ikäänkuin odottaen hänen sanovan jotakin; mutta hän vei hänet kiireesti etehisen kautta sivuhuoneesen avatun pianon luo. "Kiitoksia Juho, kiitoksia!" Otettuaan pois hattunsa ja käsineensä hän istautui.

Etehisen ovelle hän jäi, ei löytänyt varmaankaan avaimen reikää. Hanna epäili, pitikö mennä aukaisemaan ja näyttämään tulta, vai ollako menemättä. Ei hän millään ehdolla olisi tahtonut nähdä isää tuossa tilassa; mutta äidillä oli ollut päänkivistystä, ehkä hän nyt nukkui ja jos isä soittaisi, tulisi hänen unensa häirityksi. Hanna otti lampun käteensä ja läksi.

"Oikeinpa tuntuu hauskalle päästä jälleen omaan kotiinsa!" sanoi rouva Jäger... "Saa nähdä, onko Marit muistanut savustaa lohia." Marit tuli etehisen ovesta heitä vastaan. "Tänne tuli eilen illalla hieno matkustaja kaupungista ... sama, joka kävi täällä kaksi vuotta sitten ja sai saappaansa paikatuiksi... Kun en keksinyt parempaa keinoa tein hänelle vuoteen siniseen kammariin!"

Isäntä, emäntä ja tytär, Maija, kahden veljensä kanssa menivät erääsen kamariin, joka oli piisituvan etehisen pohjassa. Kirkkoherran nuorin poika, Antero, meni piisitupaan, jossa isänsä ja siskonsa olivat jo unen helmoissa.