United States or Liberia ? Vote for the TOP Country of the Week !
CAESAR. Ja sangen sopivahan aikaan tulit Senaattoreille viemään terveiseni Ja sanan, ett'en tänään tulla tahdo; En voi, on väärin, väärint', ett'en tohdi; En tahdo tulla, sano niin. CALPURNIA. Niin, sano, Ett' on hän sairas. CAESAR. Valheit' ei luo Caesar. Maat, kansat valloitin, ja pelkäisinkö Nyt harmaapäille totuutt' ilmoittaa? Ei; sano, ett'ei Caesar tahdo tulla.
Aikoen itseänsä koristella, vierivän virran Rantoja runotar käy, ain' etsien tyynintä paikkaa; Mutt' yhä lainehtien, joka kohdassa läikkyvä pintans Jumalatarta vaan rumentaa ain'; pois kääntyy hän ä'issään; Jokipa jäljessään heti pilkaten huutaa: "Sa kurja, Totuutt' et malttane nähdä, jonk' tarjoo peilini sulle!"
Syys sano rohkeasti! RECHA. Kun niin hän suora on, niin koruton, itsensä lainen vain... SITTAH. No? RECHA. Isä sanoo, ett' aniharvoin kirjat sellaisiksi suo meidän jäädä. SITTAH. Oi, mik' onkaan mies tuo isäs! RECHA. Eikö totta? SITTAH. Kuinka liki hän totuutt' aina osaa! RECHA. Eikö niin? Ja tämä isä SITTAH. Lapsi, mik' on sun? RECHA. Tää isä SITTAH. Jumalani! Itketkö?
Sanasi, Macduff, peruuta, ja sano, Ett'ei niin ole. MACBETH. Voi, jos oisin kuollut Vaan tiimaa ennen tätä tapausta! Olisin autuas silloin. Tästä lähtein Ei totuutt' ole lainkaan maailmassa; Petosta kaikki! Armot, arvot tyhjää! Elämän viini maahan juossut on, Ja kerskaks kellariin jäi pelkkä sakka. DONALBAIN. Hukassa mikä?
Jospa totuutt' oisit totellunna, Minuakin oisit auttanunna Kuulemahan oikeuden ääntä! PILATUS: Vanha kettu! Etpä parannusta Todell' oisi tehdä tahtonunna. Jollet olis saanut Pilatusta Kieltäs kuulemahan myrkyllistä, Toiset keinot oisit keksinynnä Surmatakses Elon Ruhtinahan. KAIFAS: Ehkä! Olkoon!
André tarttui Olgansa ranteihin ja kouristi niitä niin kovasti, ett' Olgan täytyi kivusta kalveta. "Hellitä, André." "Oliko tämän iltainen ilo taikasokaisua?" "Aivan niin!" virkkoi Olga avaten ja kohottaen silmiänsä. "Eiköhän mitään totuutt' ollut siinä, mitä tunsivat nämä tuhannet, jotka tänään riemuitsivat minun tulolleni?"
Ettepä kenties koskaan ole etäämmäll' olleet totuutt' aavistamatta. Finmarken ei ole ikuisen jään eikä sadunsankarien maa.
HERTTUA. Nyt, poika, laulu tuo, jonk' eilen lauloit! Cesario, se on vanhaa, korutonta; Kutojat, kehrunaiset taivasalla Ja pitsin ompelijat nuoret immet Hyräävät sitä; suoraa totuutt' on se, Se viattoman lemmen kieltä haastaa Kuin entisaika. NARRI. Joko laulan, herra? HERTTUA. Jo, laula, laula. Tule pois, tuoni, tule, Lepo mulle haudassa suo! Kule pois, henki, kule! Mun on tappanut immyt tuo.
Näin mä kerran kau'an mietin: jos nyt vaali oisi mun, kumman silloin ottaisin mä, vapaudenko toivotun vai sen eestä taistelun? Näin mä kerran toisen mietin: Vaali jos ois ehdoton, kumpi oisi mieluisampi: Totuus jalo, verraton, tai sen etsintäkö on? Selville jo tuosta pääsin: Ennen, ennen ottaisin vapaudesta taistelun mä, totuutt' ennen etsisin, valmisna jos saisinkin.
Vain hetken viivyit elon taisteloissa, Kun polkus kääntyi kalmistoon jo päin. Ylevä, sydän, jalo, puhdas henki, Mi totuutt' etsi, hehkui taistohon, Niin varhain sammui, veikkois toivehenki, Mi liittyi Sinuun, tuoni vienyt on. Lupashan kevät viljakesän tuoda. Ens'va'oistas jo nähtiin kyntömies. Ne siemenet, jotk' ehdit maahan luoda, Sadoista runsaist' ennustaa jo ties.