United States or Brazil ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kylmä tuuli vinhasti vinkui, lehdet kellasti syys ja nurmen ruohostossa elon mehu jähmettyi. Huoneessa tuuti lasta sureva Reetta; sitä tuuti ja heijaili hän, laulaen "tupakkarullaa". Vaan pian hämärti hänen elämänsä päivä ja pian miestänsä seurasi kaipaileva vaimo. Nuorten haltuhun jäi tulevain päivien toivo. KUINKA SYYS MUUTTUI KEV
Kun vuor' ei vanku, vaikka riehuu syys; Se lausui miehen mieltä, saukaruutta, Ja naisen mieltä taivaan siintävyys, Ja niityn kukat henki rakkautta. Näin kasvoi hän ja varttui hengeltään, Ja tunsi tuskat, riemut rinnassansa; Niin majaa hyvästel' ja äitiään Ja kannel käessä lääksi laaksostansa.
On kevään riemuks esikot, ja kesä viehtyy laidunmaihin; syys väriloistoon vehmastot luo tunnelmiinsa kaihokkaihin. Mut kaipuutas ei viihdä nuo, sua niin ei sykähdytä varmaan, ei sitä onnen hurmaa tuo, kuin silmäinluonti oman armaan! Kaledonia. Suven maat muka myrteistä ylpeillä voivat: siell' uhkeita tuoksuja, lounainen, tuot!
Syys aurinko loisti akkunasta eräänä iltana sairashuoneessa. Sairas oli unesta vasta herännyt. Hän silmäili ympärilleen. Vuoteensa laidalla istui tyttärensä, jonka kauneuden jo yö-valvominen uhkasi kukistaa.
Monta kovaa oli hän tässä elämässä saanut kokea, monta huolta ja murhetta kestää, monta tuimaa kamppausta taistella, nyt hän oli kaikki voittanut ja ijäisen rauhan saanut. Mutta Niilo jäi yksin maailmaan, ei toki aivan yksin, sillä tuolta toivon satamasta näkyi viehkeä, iloinen olento, jonka silmäin suihke valaisi tulevaisuuden, niinkuin kirkas tähti syys yön synkän taivaan.
Isä nääntyi toiwottomuuden helteessä, äiti kärsi myös yhtä paljon, kenties enemmänkin, mutta hänellä oli enemmän uhraawaisuutta, enemmän rakkautta ja hän ei heittänyt toiwoansa silloinkaan wielä, kun kaikki näkyiwät sen kadottaneen. Hän hyppäsi ylös ja alkoi pukea päälleen. Mihin lähteäkseen? Pimeään syys=yöhön, kolkkoon metsään, yksinänsä hakemaan lastansa.
Luultavaa on, että kreivitär on kirjoittanut postissa; hänen lähtönsä tuli niin odottamatta... Mutta isämme odottaa sinua. Ei riviäkään minulle! valitti helläsydäminen poika. Kuinka kauan hän viipyy Pyrmontissa? Se riippuu siitä, miten parannuskeino häneen vaikuttaa. Lääkärin mielestä voimme toivoa parasta, ja luultavasti hän tulee takaisin jo syys- tai lokakuussa.
Vaan Mari toivon, epäilyn Välillä horjuu lemmityn Hän suree onnetuutta: Syys kadehtiiko nuoruuden Keväältä ruusuin, liljojen Suloa, tuoksuisuutta? PYH
Ken uskoi, että siemen keväinen jo syksyll' antais sadon rautaisen, ja että viini, äsken kukkinut, ois rypäleessään verta kantanut ja että kyntömiesten huutoihin syys huutais vastaan torvin vaskisin! Sa tuntematon Elokuu kenties niin ootkin kylvömiesten kylvömies? Vuossatain syksyhyn ja talvehen sa kätket veren kalliin siemenen. Kun kerran suvi maata tervehtii, sun laihos ehkä silloin lainehtii!
Melkein kaikki vilja syödään täällä Touko-, Kesä-, Heinä-, Elo-, Syys-, Loka- ja Marraskuussa. Joulukuussa, jolloin kylvetään, on sitä ainoastaan vähän jäljellä ja siitä minkä saamme itsellemme hankituksi täytyy meidän maksaa kymmenkertainen hinta. Maan-asukkaat ovat huolettomia ja välinpitämättömiä huomisesta päivästä, ja sentähden ei heillä ole juuri mitään jäljellä.