United States or Åland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Laara oli jo päässyt tietämään, mihin niitä kuletetaan, ja kerran iltasella, kun Reittu taaskin oli ollut koko päivän tietymättömissä, lähti omin silmin katsomaan, missä se syönnöspaikka on, ja tuomaan miestänsä kotiin. Hän meni veneellä lammen ylitse, kulki sieltä noin puolituntia kestävän matkan metsäpolkua, jota kävellessä risteili mielessä kaikenlaisia harmillisia ajatuksia.
Kirkkoherran rouva rukoili ja pyysi miestänsä, ettei tänä yönä antauisi hengenvaaraan, kulkemaan sitä pitkää ja vaivalloista matkaa Siltalaan. "Jos lääkäri vastasi kirkkoherra on tullut kutsutuksi sairaan tykö, saako hän kysellä ilmaa ja tuulta? Kuinka paljon vähemmän sitte pappi!"
Kuumat kyyneleet ilmoittivat Filippan surua; kuitenkaan ei hän kaikkea toivoansa heittänyt voittaaksensa hänen huikentelevaa miestänsä, sillä aina siitä päivin, kun hän matkusti Köpenhaminaan, oli hänellä toivo, joka nyt muuttui varmuudeksi ja jolla hän olisi aikonut ilahuttaa kuningasta Sorössä, ell'ei tämä olisi häntä niin häpeällisesti karkoittanut näkyvistänsä; hän tunsi nimittäin tulevansa äidiksi.
Peljäten huutohimonsa vast'uudesta puhkeavan, piti hän kättänsä vielä suunsa edessä. Eukkonsa oli jo hyvän ajan kurkistellen ikkunasta odottanut miestänsä. Jos julkisesti olisi kaipauksensa osottanut, pelkäsi miehensä tulevan itserakkaaksi.
Seimke tunsi taas oitis miehensä, hän laskihe kohta miestänsä polvista halailemaan. "Lamik!" äänsi hän, "tule takaisin kotihis!" Lappalainen potkasi pois vaimonsa hurmatussa hehkussansa. "Kristus sanoo: 'Eriä minusta saatana!" tiuskas hän. "Ja Hänen sanansa voimalla olen minä oikeutettu nimittämään sinua saatanaksi." Thorsen otti Seimkeä kätehen ja työnnälsi häntä syrjähän.
Ja tuolla toisella puolella vaimo, joka jalolla itsetunnolla puolusti miestänsä, ja tytär, mikä auttaakseen äitiänsä kerta vapisten seisoi etuhuoneessa ulkopuolella tuon onnellisen asuntoa.
Hänen kanssaan ei ollut hyvä käydä tukkanuotalle, sillä hän osasi itsensä puolustaa, ja jos suursotaan joku rupesi hänen kanssaan, niin eipä niin terävä-kielistä, joka Leenaa olisi voittanut. Leenaa pelkäsivät siis rantamaan asukkaat, mutta Leena itse ei pelännyt ketään muuta kuin miestään Mattia; ja olipa se niinkuin olla pitää, sillä onhan mies vaimon pää ja vaimon tulee miestänsä kunnioittaa.
Jos lupaat totella minua olen varsin kiitollinen tästä kunniasta; ja jos tuo lupaus antaisi minulle joitakuita oikeuksia, niin saat sinä niitä antaa minulle; minä en vaadi mitään." "Mutta mitä nainen lupaa, kun hän alttarin edessä lupaa totella?" "Hän lupaa totella miestänsä kaikessa, joka ei sodi jumalallista lakia vastaan."
Kenties nurkueli hra Montell kyllä hiljoilleen niiden summien tähden, joita Juho tuhlasi, Liina rouva taasen vaikeni koko asiassa, sillä hänellä ei ollut koskaan tapana sanoa miestänsä vastaan ja senpä vuoksi ei tullutkaan heille koskaan sananvaihtoa eri mielipiteistä, mutta asiaan kuuluvaa olikin, että kaikki meni rouvan mielen mukaan ja hänen tahtonsa suhteen ei ollut juuri mitään tinkimistä.
Siinä oli rakastava pari, tuumailtiin, ja moni kaupunkilaisvaimo, joka arveli itsellään olevan syytä moittia miestänsä yhdestä tai toisesta syystä, vetosi useinkin maisteri Ivarssoniin, hän kuin oli oikea rakastettavan miehen malli. Oliko Gerda todellakin onnellinen? Kyllä?