United States or New Zealand ? Vote for the TOP Country of the Week !


EERIKKI. Paljaat? NIKO. Alastomat juuri; mutta polvista alespäin alkaa taasen mustat sukat, ja jaloissaan on heillä punaiset kengät. Juuri niin, niin eletään Turkin maalla, eletään, kuin vuohet huhdassa; ja ikäväksi pisti sieltä seilata pois. Roomiin sieltä seilasimme, mannaa ja hunajaa lastina, ja tultuamme tähän mailman-kaupunkiin meitä kohtasi kova pauhina ja ryske.

Seimke tunsi taas oitis miehensä, hän laskihe kohta miestänsä polvista halailemaan. "Lamik!" äänsi hän, "tule takaisin kotihis!" Lappalainen potkasi pois vaimonsa hurmatussa hehkussansa. "Kristus sanoo: 'Eriä minusta saatana!" tiuskas hän. "Ja Hänen sanansa voimalla olen minä oikeutettu nimittämään sinua saatanaksi." Thorsen otti Seimkeä kätehen ja työnnälsi häntä syrjähän.

Kehno keinutuoli... Tuossa ikkunan edessä matala räätälinpöytä... Nurkassa näkyy höylä ja naulassa riippuu pari kummallisia, polvista poikkileikattuja housuja... Mutta onpa täällä koristuskin seinällä. Väripainos, joka esittää Romeota ja Juliaa: sellainen on kirjoitus kuvan alareunassa. Eikä varsin ainoakaan koristus. Ikkunalla kasvaa Annansilmä ... Sakriksen kukka, hänen nuori lemmikkinsä...

Hän riensi nopiasti ylös Annin luo ja huusi: "Onko Lents jo palannut kotiin?" "Ei vielä". "Herran tähden, tässä on hänen hattunsa. Minun lankoni on sen löytänyt metsässä Igelswang'en kohdalta puita tuodessaan. Kun ei vaan Lents olisi lopettanut itseänsä!" Anni vapisi polvista saakka. Hän pusersi lapsen rintaansa vastaan, niin että se huusi ääneensä.

Ja eikö sepätkin ole ihmisiä! ajatteli hän, hakien pönkitystä horjumisilleen. Gabriel meni koreasti kotiinsa, riisui herraspukunsa, pani ylleen entiset pajavaatteet: polvista kiiltävät housut ja lyhyen työtakin tamperelaisen ruskean, tomuttuneen paidan päälle. Ja näin tehtyään ja kerran huoaistuaan alkoi astua pajalle päin.

Minun on henkeni sinun käsissäsi. Polvillani minä rukoilen sitä sinulta." Ja inhoittavassa nöyryydessään lankesi Hegio todestikin maahan ja halasi Cineasta polvista. Hänen koskemisensa vaikutti Cineaasen niinkuin jonkun matelia-eläimen. "Nouse", lausui hän kylmäkiskoisesti; "minä en pyydä sinun henkeäsi.

Sanokaa nyt minullekin." "Se soimasi näitä jalkojani, kun ne ovat näin polvista sisäänpäin, joka on äitini vika... Ne ovat olleet syntyessäni ulospäin väärät, ja äitini on kapalovyöllä kiristänyt niitä oikaistakseen, ja siten kasvatti polvijäsenet sisäänpäin vääriksi... Olen niistä kärsinyt ja hävennyt ikäni ja sitten kun vielä soimataan, niin ennen antaisin lihaani leikata, ennenkuin sellaista kuulisin."

Hän kiiruhti nyt hänkin siistimään pukuansa, mutta huomasi alakuloisuudekseen, ettei hänen sortuuttinsa istunut, että hänen housunsa olivat kuluneet ja polvista laskoksissa, että hänen kaulahuivinsa oli vanha ja vaalennut, että hänen karkea, punainen tukkansa ei taipunut harjan tahdon mukaan ei koskaan tule hänestä hienoa ja miellyttävää, kuinka koettaneekin, ja nuo onnettomat tuuheat kulmakarvat ja harmaat pienet silmät

Hetken vaiti oltuansa jatkoi hän: »Voitte kuvitella, millainen näytelmä se oli... Polisi saapui keskellä yötä ... tyttö letukka itki ja vääntelihe... Milloin kynsi hän polisipalvelijoita, milloin taas tarttui minua polvista huutaen: 'prinssi, prinssi, pelastakaa minut! Koetin saada häntä vaikenemaan, mutta se oli jo liian myöhäistä... Ilmoitin keksityn nimen, mutta komisario hymyili sanoen: 'ei se auta ... väkeni on tuntenut teidät ... tehän olette Axelin prinssi...»

Hetken kuluttua heittäysi hän siitä polvilleen jalkaini juureen, suuteli niitä, syleili minua polvista, ja itki ja pyyhkieli pitkillä, kauniilla hiuksillaan minun tomuisia jalkojani ja muutenkin itämaiseen tapaan ilmaisi katkerata suruansa mitä hellimmillä ja nöyrimmillä rakkauden ja kunnioituksen osoituksilla.