United States or Rwanda ? Vote for the TOP Country of the Week !
"No hyvä, sinä armoton", vastasi luopumaton teikkari, "minä lakkaan sinua nyt vaivaamasta, jos vaan lupaat näyttää itseäs ikkunassas huomen-aamulla, kohta kun päivä tirkistäikse itäisten vuorten yli, ja niin antaa minulle oikeuden olla sinun Valentininas ensi vuonna". "En suinkaan, korkea herra.
Amor, sisään astuin, löysi minut, hymyeli hienotunteisesti, niinkuin tahtonut ois säälitellä: »Tunnen vielä kaunihimman maljan, jonne koko sielun upottaa voi. Mitä lupaat, jos sen sulle suon ma, täyttäin toisella sen nektarilla?» Miten täysin sanansa hän piti, kun on taivuttanut sinut, Lida, minun, kauan ikävöivän, puoleen!
Jos ne ovat liian pitkät, sopii niitä lyhentää silmäneulan tahi nuppineulan avulla. Kun lupaat tytölle pienen lahjan, rupee hän varmaankin mielellään sinun sijaiseksesi kuudeksi taikka kahdeksaksi tunniksi, sillä aikaa kuin sinä olet Exeterissä. Vaimon uteliaisuuskin ja halu laskea vähän leikkiä saa hänen varmaankin siihen suostumaan. Eikä hänellä ole siinä mitään vaaraa.
Hän sanoi, ettei saa turhaan siunata ja mainita Jumalan nimeä. Niin no, helkkarissa, enhän minä sitä "turhaan" sanaa kuullut, kun Liisan-Kallu neulalla selkääni pisti. Kuules, jos nyt lupaat olla kiroilematta, niin minä annan sinulle tuokkosellisen marjoja. Sinäkö? Niin minä. Mitä hyötyä sinulla siitä on, etten minä kiroile enkä siunaa?
Minä saan rankaistuksen, joll'ei ruukku ole ennen auringon nousua alttarilla, ja tuossa on vielä Kleankin ruukku." "Minä täytän sen heti sinulle. Niin, siinä se oli tehty! Ja nyt minä kannan molemmat sinun edestäsi aina lehdon päähän asti, jos lupaat tulla pian takaisin, sillä minulla on paljon sinulta kysyttävää." "Eteenpäin, eteenpäin vaan," tyttö kiiruhteli.
Niin, viimein luulin että tahdoit aivan päinvastoin, sentähden tuli tämä yö... Darnley! Murray! Me saamme kaikki kolme unohtaa ja anteeksi antaa! Me olemme kaikki kolme oppineet ja kärsineet Nyt, James, veljeni, sinä lupaat olla rauhallinen ja ääneti. MURRAY. Rauhallinen ja ääneti!...
Silloin helmani nailmas oli ja sinä mun mailmani päivänpaiste. SINIPIIKA. Sua surkuttelen, mutta muuta en voi sinua kohtaan. HAAMU. Mitä tiesit silloin, poikani? Mitä tiesin minä? SINIPIIKA. Oi haamu armahin! sun murhees sydäntäni leikkaa. Vaimo, käy tuonen tupaas takaisin; pyyntösi täyttää tahdon ja poikasi edestä pilvien Pitkäistä rukoilla. HAAMU. Sinä lupaat sen? SINIPIIKA. Lupaan ja vannon.
"Kuinka tahdot, poikani ... mutta sillä ehdolla, että lupaat tulla takaisin joka päivä sitomisen aialla.
Jos lupaat tuon anomuksen alle kirjoittaa, pääset veroista vapaaksi ja saat poikasikin takaisin. Roponen. Minä ajan sellaista asiaa, jossa ei ole tinkimisen varaa. Kosmin. Luuletko sinä todellakin, että vapaus tulee olemaan tälle rahvaalle hyödyksi? Roponen. No tietysti! Kosmin.
Tuletko sinä koskaan vai oletko sinä niinkuin suuri petos: sinä vaan lupaat tulla, että me siihen hetkeen asti antaisimme kapakkain seista ja porttokin rehottaa, ja sinä sillävälin meidän vihamme lauhduttaisit ja meidän parhaat voimamme herpaisisit ja intomme lokaviemäreihin hukuttaisit, ettei sitä hetkeä koskaan, ei koskaan tulisi! Kuka olet sinä pettäjä?