United States or Belize ? Vote for the TOP Country of the Week !


Jumalan kiitos, jok' on kaikki luonut, Ja uskollisen koiran meille suonut, Se kutsui sinut hätään avuksemme." "Jos rasittaakin meitä moni puutos, Niin tiedän varmaan, jos on tahto Herran, Hätämme riemuks' hänpä kääntää kerran, On helppo hälle semmoinenkin muutos." Hellästi heihin katsoi matkustaja.

Niinkuin lintu, pyssyn pamahduksen kuullen äkkiä ja luodin lennon, säikkyy, vavahtavi, siiven nostaa, niinpä rahilt' oven äännähtäissä säikkyi nuorikko; mut riemuks suli hirmunsa, kun vanhuksen hän keksi. Vastaan juoksi, käteen tarttui, posket kyynelissä kylpi. »Terve», lausui, »terve, taatto vanha, kallis tullut tuskan vierahaksi.

Ois väki Troian taas sotimielten akhaijien alta häätynyt Ilioniin, pelon valtaan vaipuen, ellei rientänyt ois Helenos, Priamon vesa, tietäjä parhain, Aineiaan sekä Hektorin luo, heti virkkanut heille: "Aineias ja sa Hektor, teill' yli muistapa huolto Troian on urhojen työn, Lykiankin, kumpikin kosk' on kunnokkain, mi jos toimena lie, sota tai pito neuvon: siis tähän jääkää, ehkäiskää väki porttien eessä, rientävät estäen, ennenkuin pakotiell' ovat päässeet vaimojen luo syliturvaan taas, vihamiehien riemuks.

TIMON. Rakastan sentään maatani, eik' ole Yleinen haaksirikko riemuks mulle, Niin kuin käy huhu. 1 SENAATTORI. Puhett' ihanaa! TIMON. Terveiset rakkaille maanmiehilleni, 1 SENAATTORI. Nuo sanat huultesi on kaunistus. 2 SENAATTORI. Ja niinkuin sankar' riemuporttihinsa, Ne korvaan kulkee.

Oi, yksin pitkät talviyöt mun valvomaan saa mielitietty. On tuskaks mielitietty! On riemuks mielitietty! Mun kiertämään vaikk' ääret maan vois saada mielitietty! lemmen puhtaan valtias, oi, ota turviis mielitietty! hymys hellä häneen luo, tuo kaukaa kotiin mielitietty. On tuskaks mielitietty! On riemuks mielitietty! Mun sais oi, mihin kaikkeen mun vois saada mielitietty!

Tuon lapsilauman riemastus vei huolen rinnastani. Ma ulos sitten heitettiin, pois silkit, kukat karsittiin ja kullat oksiltani. Pois, pois on kaikki ystävän', oi, nyt on kaikki toisin. Jos juureheni metsähän jälleen päästä voisin! Ma kaaduin nuorna mättäällen, ma kaaduin riemuks' toisillen... Ken kyynelhelmen soisi? Ei, lapsikullat, riemuitkaa! Sain teille hengen antaa.

"Myös monet kohlut mailma suo, mut sydän terve kestää nuo, ja kunnian hän meille tuo. On riemuks meille Roobin. "Jos totta tietää uurteet nää ja kaks ja kolme viideks jää, on tyttöin mielitietty tää. Sen kyllä näyttää Roobin! "Kun missä liikkuu, turma vie! on neittä nuorta täynnä tie, mut seikka tuo ei viaks lie. Siis siunaus sulle, Roobin!"

On kevään riemuks esikot, ja kesä viehtyy laidunmaihin; syys väriloistoon vehmastot luo tunnelmiinsa kaihokkaihin. Mut kaipuutas ei viihdä nuo, sua niin ei sykähdytä varmaan, ei sitä onnen hurmaa tuo, kuin silmäinluonti oman armaan! Kaledonia. Suven maat muka myrteistä ylpeillä voivat: siell' uhkeita tuoksuja, lounainen, tuot!

Niinkun lintu, äkkiä kun kuulee Pyssyn paukauksen, luodin lennon, Säikähtyy ja levittääpi siivet; Samoin tuoliltaan lens nuori nainen Oven auetessa, mutta säikäys Muuttui riemuks, kun hän vanhan huomas. Juoksi hälle vastaan, kättä antoi, Hänen poskens huuhti kyynelehet. "Terve," lausui hän, "sun, isä vanha, Surussa oot kallis meille tullut.

Teitäkö keskell' onnea siis tän kartanon uljaan kenkään ei muka kaipaa? Katselkaa, isä tuoss' on, piippu se, nähkääs, nyt mua arvokkaampi on hälle, äiti se vaalii vain sylivauvaa, lanko ja sisko lempivät toisiahan; mua ei niin ainoa muista. Koht' olen yksin, liikoja vain, en riemua tuota; jos minä tullen, jos minä mennen, kaikki on yhtä. Muille on onneks muut, en kellenkään minä riemuks.