United States or Chile ? Vote for the TOP Country of the Week !
APEMANTUS. Aivan oikein, jos laki tyhjästä määrää kuoleman. TIMON. Mitä pidät tästä kuvasta, Apemantus? APEMANTUS. Hyvää, sillä se ei tee mitään pahaa. TIMON. Eikö se ole hyvää työtä tehnyt, joka on sen maalannut? APEMANTUS. Parempaa on se tehnyt, joka maalarin on tehnyt, ja kuitenkin on hänkin vain törkyistä porotyötä. MAALARI. Sinä olet koira.
Jalo herra, Apusi suo, nuo käynnit hältä kiellä; Ma koitin turhaan. TIMON. Mies on rehellinen. ATEENALAINEN. Nyt häll' on tilaisuus se näyttää, Timon; Rehellisyydell' oma palkkans' olkoon, Se älköön tytärtäni voitekselko. TIMON. Lempiikö tyttö häntä? ATEENALAINEN. Hän on nuori Ja herkkä; oman nuoruutemme kiihko Osoittaa kyllin, kuinka häälyvä Se nuoruus on. Sä lemmit tyttöä?
TIMON. Vait! Lopeta jo saarnasi! En ole Ma konnamaiseen tuhlaukseen syypää;
Puisteltuansa Timon väkinäisesti tarjottua kättä, sanoi hän suurimmalla myötätuntoisuudella kuulleensa tuon ikävällisen sanoman ja arveli nimismiehen käyttäinneen oma-valtaisesti, kun pani kiinni niin yleisesti rehelliseksi ja siivoksi tunnetun miehen kuin Taavi oli, ja vakuutti että tämän syyttömyys kohta oli tuleva ilmi. Timossa rupesi nousemaan suosiollisempia tunteita Kokkaa kohtaan.
Heistä taitaa myös sanoa, että he elelivät ja rakentelivat aina kunnon miehinä, kukin sijassansa; ja vieraanvaraisuudesta kehui mierolainen niin Jukolan ja Impivaaran taloja kuin myös Kekkurin ja Vuohenkalman torppia. Jos siirrät joukosta Simeonin ja Timon, niin olivatpa veljekset ainiaksi hylänneet villitsevän viinan.
TIMON. Arvoisat ystävät, tulkaahan lähemmäksi. 3 YLIMYS. Lisää saatte kuulla toiste. Nyt tässä on oivat pidot tarjona. 2 YLIMYS. Yhä muuttumaton tämä mies! 3 YLIMYS. Kestäneekö? Kestäneekö? 2 YLIMYS. Varmaankin; mutta aika tulee ja sitten 3 YLIMYS. Ymmärrän.
Parempi ilman ruokaystävää, Kuin että ruokit henkes väijyjää. Sydäntä särkee isäntäni tila. TIMON. Vääryyttä kovin teette itsellenne, Jos arvoanne näin te alennatte. Kas, tässä pikku ystävyyden lahja! 2 YLIMYS. Suurempi tavallist' on kiitokseni. 3 YLIMYS. Oi, hän on itse autiuden sielu!
TIMON. On tavallaan tää puute ihanaakin Ja siunaukseksi: sen kautta koittaa Voin ystäviäni. Koht' erhees huomaat Ja näet, ett' olen ystävistä rikas. Flaminius! Servilius! Hoi, tänne! PALVELIJA. Mit', armollinen herra! TIMON. Menkäätte, sinä Luciuksen luokse, Sa Luculluksen; olin hänen kanssaan Metsällä eilen; sinä Semproniuksen.
"Rauhoituhan nyt toki vähän", lohdutti häntä Katri, "eivätkös ne kulkeneet tietä myöten; mitäs he olisivat teille poikenneet?" "Tietähän ne kulki, tietä, ja oli niitä kuin hyväkin kirkkoväki, punahattuisia ja muita", nyyhkytti Leena itkussa, johon muutkin naiset paitse Katri yhtyivät. "Pari heistä tunsinkin, Harmannan Oleksin ja sen pitkän Uhtuen Timon, jotka käyvät laukun kannossa.
"Isäsi teki oikein kieltäessään Timon sinun kanssasi niin likeisesti seurustelemasta, vaikka hän teki sen liian myöhään, sillä sinä olit jo antanut hänelle sijan sydämessäsi ja olet saanut siitä jo nuorella iälläsi paljon kärsiä, mutta kärsimykset puhdistavat sielua, sanotaan ainakin." "Ettekö luule sitte Timon saaneen kärsiä, vaari?" kysyi Katri.