United States or Guam ? Vote for the TOP Country of the Week !
JAGO. Ken aina kaunis on, ei koskaan pöyhkä, Nopea kieleltänsä, mut ei röyhkä; Ken rikas on, mut kultiaan ei näytä; Tahtonsa saada voi, mut sit' ei käytä; Vihoissaan kostollen voi sijaa antaa, Mut kiukun karkoittaa ja herjan kantaa; Ken järjeltään niin lyhyt olla kaihtaa, Ett' turskan päähän lohen hännän vaihtaa.
ULYSSES. Se maine, mink' Achilles sais, se kaikkein Tulisi osaks, jos ei pöyhkä ois hän. Mut liiaks on jo hävytön; ja ennen Saharan auringossa kärventyisin Kuin hänen silmäins' ivan poltteessa, Jos Hectorin hän voittaa; jos taas kaatuu, Niin parhaan sankarimme häpeään Nimemme särkyisi. Ei, arpokaamme Ja keinoilkaamme niin, ett' Ajax-kolhon Osaksi arpa lankee.
EDGAR. Veikari, ylpeä ja pöyhkä, joka hiuksiani kähertelin, pidin sormikasta lakissa, noudatin armahani mielihimoja ja toimitin hänen kanssaan pimeyden töitä; vannoin yhtä monta valaa kuin sanaa lausuin, ja rikoin ne armahan taivaan silmäin edessä; nukuin hekumat mielessä ja heräsin niitä toimeen panemaan. Rakastin viiniä himokkaasti, noppapeliä innokkaasti, ja mitä naisiin tulee, olin siinä suursulttaania etevämpi; viekassydäminen, herkkäkorvainen, verissä kädet; laiska kuin sika, varastavainen kuin kettu, ahnas kuin susi, hullu kuin koira, saaliinhimoinen kuin leijona.
Kilpailu ensipaikasta se meitä Käy liian liki, jos ei Herra auta. Oi! Gloster herttua on vaarallinen, Kuningattaren suku pöyhkä, röyhkä: He hallittavat ois, ei hallitsevat, Jott' entiselleen sairas maa taas toipuis. PORVARI. Pahinta pelkäämme; käy kaikki hyvin. PORVARI. Kun pilvi uhkaa, pannaan vaippa ylle; Kun lehti varisee, on talvi läsnä; Ken yöt' ei odota, kun päivä laskee?
SANANSAATTAJA. Suur' valtias, mull' ystävilt' on tieto, Ett' aseiss' ovat Devonshiressä Sir Edward Courtney ja sen vanhin veli, Tuo pöyhkä pappi, Exeterin piispa, Ja vielä monta muuta liittolaista. SANANSAATTAJA. Kentissä aseiss' ovat Guildfordit, Ja joka hetki kapinoiviin liittyy Useita lisää; niiden voima paisuu. SANANSAATTAJA. Kuningas, suuren Buckinghamin joukko RICHARD. Pois, pöllöt!
Se vain soi heidän huuliltaan, niin että sodassa Uskon sytytyksen heille ol' Evankeliumi peitsi, kilpi. Nyt koukuin, kompasanoin saarnatahan, ja jos vain nauretaan, jo munkki tuosta on pöyhkä: vaadita ei enempätä. Mut munkin-päähineessä moinen lintu pesivi, että jos hän näkyis, kansa tuon tajuis uskomansa armon laadun,
Se vain soi heidän huuliltaan, niin että sodassa Uskon sytytyksen heille ol' Evankeliumi peitsi, kilpi. Nyt koukuin, kompasanoin saarnatahan, ja jos vain nauretaan, jo munkki tuosta on pöyhkä: vaadita ei enempätä. Mut munkin-päähineessä moinen lintu pesivi, että jos hän näkyis, kansa tuon tajuis uskomansa armon laadun,
Te, äiti, ja te rouva, suvainnette Täss' asiassa antaa lausuntonne. BUCKINGHAM. Ken prinssin noutaneekin, Herran tähden, Me emme molemmin saa kotiin jäädä: Matkalla keinon keksin, miten alkaa Sovittu juonemme ja prinssist' eriin Kuningattaren pöyhkä suku saada. GLOSTER. Mun toinen itseni, mun neuvostoni, Oraakkeli ja profeetta! Kuin lapsi, Ma seuraan johtoasi, armas lanko. Ludlow'hon siis!
Tiedäs kummaa, niin, perin kummaa vaan älä naura tiedäs, vaikk' olen laps, on mulla jo tarjona sulho.» »Sulhoko!» kaunis Johanna nyt säikkyen huus, kädet läskein rennolleen, »nimismies tuo pöyhkä on kosjonut varmaan! Kelpaishan iäkkäällen huonompikin, mukavampi lämmittämään hänen kylmää rintaans yöt sekä päivät, varjossa kuihtuen vanhuuden.
Mik' elämässä lohduksi, kun olen Yljältä kuollut? PISANIO. Jos on mieleen hovi. IMOGEN. Ei hovi, eikä isä, ei; ei myöskään Tuo raaka, pöyhkä, tyhmä tyhjikkö, Tuo Cloten, jonka kosintaa niin kammon Kuin piiritystä. PISANIO. Jättämällä hovin Te saatte maankin jättää. IMOGEN. Entä sitten? Britanniassako vain on aurinkoa? Britanniassako yksin päivää, yötä?