United States or Paraguay ? Vote for the TOP Country of the Week !
HASTINGS. Edellä te menkää, Ma ensin puhuttelen tätä miestä. Kuink' elät sinä? PALVELIJA. Hyvästi, kiitos arvo kysyjälle. HASTINGS. Nyt, tiedäs, mulla paremmat on päivät Kuin viimein täällä tavatessamme; Toweriin silloin vankina ma kuljin Kuningattaren joukon vehkeilystä; Nyt, tiedäs, vaan sit' älä kelleen kerro , Nuo vainoojani tänään surman saavat, Ja mull' on päivät paremmat kuin koskaan.
Niin olivat ehdottaneet ylioppilas ja tuo virkamies erityisiä asioita varten ja rouvat olivat ilomielellä siihen suostuneet. Kahvipöydässä lausui rouva Nikkinen miehellensä: "Tiedäs, Fredrik, kuinka kauniita hattuja minä näin Fontellin akkunassa!" "Vai niin?" "Ne olivat niin erinomaisen sieviä, ja niin helppoja kuin kuuluvat olevan!" "Soo-o!"
CASCA. Nyt puhut Cascalle: se miesi suotta Ei suutaan soita. Tuossa käteni! Käy toimeen vaan ja näistä tuskist' auta, Niin tämä mies se rohkeimmankin rinnall' Esillen astuu. CASSIUS. Kauppa siis on tehty. Nyt tiedäs, Casca: taivuttanut olen Jo jotkut Rooman jalomielisimmät Mun kanssan' uskallettuun yritykseen, Joss' ompi maine tarjona ja vaara.
Ja kerran sanoo Dami sisarelleen: "Emäntä", sillä niin hän aina sisartaan nimittää, "emäntä, vanhin poikasi tulee sinuun, hänellä on samallaisia sanakoukkujakin. Tiedäs, tänään sanoo minulle poika: eno, sinun kellolehmäsi on sinun kelpo lehmäsi!
Tiedäs, Ma morsiantan' armastin: ei koskaan Todempi ole lemmenhuokaus ollut; Mut nyt, kun sun näin, jalo urho, sydän Enemmän ilost' ailahtaa, kuin milloin Ens' kerran vaimoni näin astuvan Ma kynnyksestäni. Mars sinä, kuules, Aseissa meill' on joukko; vielä kerran Kädestäs aioin kilpes lyödä, taikka Käteni menettää.
Molemmat ottivat taskustansa sikarikotelot, jotka kummallakin olivat täynnä kelpo havannoja. Sikarit pantiin tulelle ja käsi kädessä astuivat ystävykset, vilkkaasti puhellen keskenänsä. "Ystäväni Nikkinen!" sanoi toinen kotvasen kuluttua. "Ystäväni Rikkinen!" "Tiedäs, mitä ajattelen?" "Melkeinpä arvaan. Sinun mielestäsi matka kai tuntunee pitkältä näin jalan astua." "Aivan niin.
Nyt olen vanha, Ja huolet nää mun murtaa. Ken sa olet? On silmät mulla heikot: oiti sanon. KENTIN KREIVI. Jos vihansa ja lempens' esineestä Kahdesta onni kerskaa, tuoss' on toinen. LEAR. Näköni tylstynyt on. Kent kai olet? KENTIN KREIVI. Niin sama miesi: palvelijanne Kent. Mut miss' on teidän palvelijanne Cajus? LEAR. Siin' oli miestä, tiedäs; kyllä tuntui, Kun iski hän. Hän kuollut on ja mätä.
"Tiedäs, Kersti, kun vasarani reipas pauke korvaani kajahtelee näin: kilkis kalkis, kilkis kalkis, niin tuntuu minusta usein kuin kuulisin kavioin kopinan ja kiitäisin ratsuni selässä, tuulen nopeudella pitkin maita maailmoita, sotamiehenä, Kersti; sillä kaikki tähän aikaan petetään ja ketetään, sotamies se yksin herrana elää.
DECIUS. Niin, jahka kuulet mitä vielä kerron: Senaatti, tiedäs, päättänyt on tänään Suurelle Caesarille kruunun antaa. Jos nyt sa sanot, ett'et tahdo tulla, He voivat mieltä muuttaa. Lisäks syntyis Siit' ivajuttuja, jos joku sanois: "Lykätään istunto siks kunnes muuttuu Caesarin vaimon unet paremmiksi." Jos Caesar piilee, kuiskaillaanpa varmaan: "Kas, Caesar pelkää!"
"Onko hän tullut?" "Hän tuli juuri äsken." "Minkä tekosyyn nojalla minä menisin sinne, että saisin nähdä, kummoiseksi hän on käynyt. Tiedäs, se rovasti on minun vanha tuttuni; se on ollut isälläni apulaisena. Siitä on Elsa rukka aikaa jo." "Käskekää hänet tänne kahville." "No, herranen aika, enkö minä nyt itsestäni noin paljoa haiveltanut. Käske rovasti tänne!" Elsa meni.