Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Mutta jos sulle hän armas lie ja sun häntä on surku, kaatua sittenkin hänen telmeess' ottelon tuiman lyömänä Patroklon nyt salli, Menoition poian; vaan jäsenistä kun häipynyt on elo hältä ja henki, niin käsivarsillaan Uni vieno ja Kuolema silloin pannos kauas kantamahan Lykiaan hänet laajaan; veljet siellä ja myös suku muu hänet hankkivi hautaan, kummun luo, kiven pystyttää, kuten vainaja vaatii."
Ruumiist' eip' ole Patroklon niin mull' iso huoli, lintuja kohta mi ruokkiva lie sekä koiria Troian, kuin sitä pelkään, ett' oma pääni jo ois sekä sunkin kohluja kärsivä, kaikki kun taajaan taistelon pilveen kietoo Hektor, vaan tuho tuimapa meitä nyt uhkaa. Huuda jo varjelemaan valioimpia, jos kuka kuulee."
Virkki, Noemonin, Antilokhon asekumppanin, huostaan antaen tamman, vaan piti itse hän kattilan kirkkaan. Sitten Meriones sai kultatalenttia kaksi, saapuja neljäs. Vaan parikorvapa kattila viides viel' oli palkinnoista, ja kautt' uropiirin Akhilleus astui Nestorin luo ja sen antoi hälle ja lausui: "Ottaos, vanhus, tää, ain' olkoon sulle se kallis peijaismuistona Patroklon; sill' et näe toiste hänt' urohissa Akhaian.
Se näät tapa taistelon ain' on. Ken Patroklon tuo, joskohta jo kaattu hän onkin, Ilionin hepourhojen luo, pois tunkien Aiaan, vallatut hän tamineet tasan kahtia kanssani pankoon, puolet niistä ja myös saman kunnian kuin minä saakoon!"
Virkki, ja peljästyin heti totteli kieltoa vanhus. Vaan ulos uksestaan kuin leijona riensi Akhilleus, yksin ei, vaan seurana kaks asekumppaniansa, sankari Automedon sekä Alkimos, joita Akhilleus jälkeen Patroklon piti ystävinään yli muitten. Päästivät alt' iespuun hevot, muulit nuo, katon alle saattivat vanhuksen jaloäänisen airuen, hälle tarjoten istuimen; lukemattomat Hektorin lunnaat, tuomat vankkurien nelipyöräin, purkivat sitten, raitia jättivät kaks, ihanaisen myös ihoviitan, verhoitt' ettei ois palauttava häntä Akhilleus. Neitojen huoltaa käskettiin pesu, voitelu ruumiin ulkona, syrjemmäll', ett' ei Priamos sitä huomais eik' ylen kuohuksiin polotaattoa sais näky poian, tuskaan vimmaiseen, niin että Akhilleus kiihtyin hengeti löis hänet ehkä ja Zeun ikisääntöjä rikkois. Pesseet, voidelleet kun ol' öljyll' impyet ruumiin, sorjaan raitiin verhonneet sekä myös ihoviittaan, itse Akhilleus vuoteeseen hänet nosti ja vuoteen vankkurivaunuihin kera kumppanien valioihin; vaikertain hän ystävätään nimin huusi ja kutsui: "
Mutta akhaijit seisoi suojana Patroklon kuin vaskinen seinä, kaikk' yht' uskaliaasti, ja saartavan, sankean yönpä Zeus ylt'ympäri loi, yli kiiltävien kypäreitten; sill' ei vieronut hän vihamiellä Menoition poikaa ennenkään, asemiesnä hän kons' eli aimon Akhilleun; siksi nyt sallinut ei, hänest' ett' ois saalihin saaneet Troian koirat, vaan avuks ääreen kumppanit kiihti.
Huutaen iliolaisia päin rivit karkasi taajat; kaikupa vastaan soi vavisuttava laivojen puolta. Mutta kun urhean Patroklon näki iliolaiset kanss' ajomiehen rientävän päin asu välkkyvä yllään, kaikki he kammahtui, rivit alkoi horjua heiltä, luulivat nopsan Akhilleun näät he jo laivojen luona pois vihan riisunehen, sopumieleen suostuen jälleen; vilkuivat joka mies, kuhun turmaa karkota tuimaa.
Tämmöisenä loppuhuoahduksena on esim. Iliadissa kuvaus Patroklon komeista hautajaisista. Samoin myös Wäinämöiseen, hänen suurten sankaritöittensä kautta, kiintynyt mielihalu ei henno vielä luopua hänestä, vaikka hänen tehtävänsä oikeastaan jo on lopussa.
Surkean surman saatte te, kunnes on suorana kohlut surmatun Patroklon, tuhot suuret akhaijien, joita lannistitte te laivojen luo, minä kons' olin poissa." Noin hän huusi, ja tuimistui kovin tuosta jo virta miettien mielessään, miten estäis aimon Akhilleun kamppailusta ja myös tuhost' auttais iliolaiset.
Heitäpä kammahtain heti taapäin väistihe jälleen Hektor, Aineias sekä myös Khromios jumalainen, siihen jättäen Areton läpi syöstynä peitsin. Vaan heti Automedon, väkivertana ankaran Areen, hält' asun riisti ja näin sanan virkkoi, riemuten huusi: "Hiukan huojentui toki rintani nyt suremasta surmaa Patroklon, yht' aimoa vaikka en kaannut."
Päivän Sana
Muut Etsivät