United States or Togo ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eevalla on monta vertaistansa tässä maailmassa, eikä siinä ole mitään pahaa. Hän on viehättävää lajia. He ovat niin suloiset katsella nuo kukoistavat nuoret impyet, hymyhuulineen ja hyvyyttä ynnä elämäniloa säihkyvine ihanine silmineen. Kaikki suovat heille hyvää ja hyvää hekin puolestansa toivottavat kaikille. Kaikki elämän hyvyys vuotaa heille ikäänkuin itsestään. Heillä on elämässä myötätuuli.
Nuo aallokot värjyvät, aavat, Nuo pilvyet puuntavat, Ne loistonsa sulta saavat, Ne eloas tulvivat. Terve, terve, oi ootetullen! Sä siivin kiitäen kirkkain Tulit tienoilta läntisen, Maan lapsille lohtua virkkain Ja tenhoja taivaitten. Sua varjossa kaukorantain Ajan impyet oottivat, Ens suukon sinulle antain Sun lemmityks lausuivat. Kuin simpukka venhossansa Hän loistavi helmenä sen!
Itse ilman Luonnottaret, ilman impyet ihanat, iloa imehtelivät, kanteloista kuuntelivat, ken se ilman vempelellä, taivon kaarella kajotti, ken se pienen pilven päällä rusoreunalla rehotti.
Vaan emme pojat poloiset, Emme itke itsiämme, Emmekä vaivoja valita, Jos immet hyvin eläisi, Päät on kassa kalkettaisi, Impyet ilolla mielin, Mesimielin morsiamet, Naiset kaikki naurusuulla, Lesket leikkiä pitäen, Muoriset murehtimatta. Koti luuli kuolleheksi.
Saaren impyet sanovat, niemen neiet vastoavat: "Onpa saarella tiloa, maata saaren manterella piillä miehen pienekkäisen, paeta vähäväkisen: liiat meill' on linnat täällä, kalhot kartanot asua, jos saisi sa'an urosta, tulisi tuhannen miestä."
Kenpä vuotti veljeänsä, toivoi taattonsa tulevan; sepä vasta varsin vuotti, joka vuotti sulhoansa. Kaukoa näkyvi Kauko, Kaukon laiva loitompata: on kuin pieni pilven lonka veen ja taivahan välillä. Niemen neiet arvelevat, saaren impyet sanovat: "Mipä tuo merellä outo, kupa kumma lainehilla?
Uljaat myrmidonit, hepä lahjat nuo majatalteen ottivat, veivät luo jumalaisen Akhilleun laivan, laskien sinne ne, istumahan siell' impyet saattain; oivat palvelijat orot ohjasi taas hepotarhaan.
Virkkoi lieto Lemminkäinen, kysyi kaunis Kaukomieli: "Onko saarella sijoa, maata saaren manterella minun laulut laulellani, pitkät virret vieretellä? Sanat suussani sulavat, ikenilläni itävät." Saaren impyet sanovat, niemen neiet vastoavat: "Onpa saarella sijoa, maata saaren manterella sinun laulut laulellasi, hyvät virret vieretellä, lehot leikki lyöäksesi, tanner tanhuellaksesi."
Vaan toki lähettyäni, minun täältä mentyäni eipä impyet iloinne, kassapäät ei kalketelle näillä tuhmilla tuvilla, kataloilla kartanoilla." Jopa itki saaren immet, niemen neiet vaikeroitsi: "Mitä läksit, Lemminkäinen, urkenit, urosten sulho? Läksitkö piikojen pyhyyttä vainko vaimojen vähyyttä?"
Armahat impyet, koristakaa valtiatartanne tänään tavallista huolellisemmin! Miksi tahtoo hän tänään olla niin kaunis? Miksi koristelee hän? Ketä ajattelee hänen sydämensä? Tahtooko hän kauneudessaan isällensä loistaa, vaiko siksi, että tuntematon muukalainen on hänet näkevä? Aurinko on laskemaisillaan. Pian painuu päivä lännen pehmeihin pilvipatjoihin uinumaan.