United States or Liechtenstein ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kukkulalta päivä välkkyy, Lainehilla venho hälkkyy; Tuulen myötä hiljaa saamme Valkamaan. Kuuntele pihlajien huminaa! Vihriä-verhonsa niitty jo saa. Riemuitkaamme! kohta aika Karkaa kanssa nautinnon; Lempi, suvi lyhyt on; Haihtuu, Naana, niinkuin taika. Lehvistään jo torppa pilkuttaa; Sinne, viimat, purtta uitelkaa! Näätkö ukon, Naana kulta, Urkkivan meit' oven suulta?

Mutta pyhä Tapani hän päivät pitkät saarnaa, tarjoo uskon ydintä, ei elon kuorta, kaarnaa. Väsyneenä paadelle hän yksin jääden vaipuu. Ylös karkaa kauhistuin: »Mik' on tuo kumma kaipuu? Mik' on virsi vesillä? Mi laulu lainehillaTaika valtaa vahvimman, on tuska Tapanilla. Sammuu sanan kynttilät ja aatteet alas painuu, hengen houreet heräjää ja kuvat maasta Kainuun,

Siinä tuon sanoiksi virkki, itse lausui ja pakisi: "Tule nyt purtehen, Jumala, aluksehen, armollinen, väeksi vähän urohon, miehen pienen miehuueksi noilla väljillä vesillä, lake'illa lainehilla! "Tuuittele, tuuli, purtta, aalto, laivoa ajele ilman sormin soutamatta, ve'en kieron rikkomatta, väljille meren selille, ulapalle aukealle!"

Kun nyt vaan varovainen olet ja iloinen, niin kyllä kaikki vielä hyvin käy. Niin, kyllä minä aion olla iloinen. Saatpa nähdä, kuinka minä kesällä soutelen uudessa veneessäni, lauleskelen lempilauluani. Olen keksinyt sille uudet sanatkin. Laulaa pianolla säestäen. "Voi kuin suloista oisi kuolla silloin, Kun mieli raitis, nuori vielä on. Sais lainehilla lauleskella illoin Ja olla neitosena Vellamon.

Läksi veljekset vesille, Emon lapset lainehille; Kielti vanha Wäinämöinen, Epäsi suvannon sulho, Kielti kolmesta pahasta: Vesillä viheltämästä, Lainehilla laulamasta, Venehessä vieremästä, Purressa parahtamasta.

Joko lähdemme lentämään taas maille lemmen ja riemun ja heitämme talven ja jään? En tiedä, miks sua pelkään, kun näin sua katselen. Minust' on kuin silmies yöstä sois kaikuja kellojen. Ne soittavat riemuhun suureen, tai suurehen murheeseen. En tiedä, miks sua pelkään, kun näin sua katselen. Mikä on laulu lainehilla, soitto aalloilla sorea? Laiva aaltoja ajavi, häävene vesiä käypi.

Nousi neito nostamatta Yliselle yksinänsä, Istuvi luhin solassa, Sekä istui että itki, Katsoi iän, katsoi lännen, Katsoi poikki pohjosehen, Näki mustasen merellä, Sinertävän lainehilla: "Jos lienet ve'en vaahti, Vesi, vaahtesi kaota; Jos lienet lintuparvi, Niin lähe lentämähän; Jos lienet kalainen karja, Purstoin pohjahan poraha; Vaan jos lienet Lalmantini, Tule pursi puittomia, Laske väljiä vesiä, Laske näille valkamoille!"

Vaan et sinä liiku tuulispäissä, Vihuriss' et lennä yli maan, Vaikka voimasi on kyllä näissä, Niinkuin kaikkialla, ainiaan. Niinkuin laivuri, mi lakkipäillä Lainehilla purtta lentävää

Halki hyrskyin hämärtyväin unipurren merimiehet viiltää merta viitatonta.... Kesken tummaa tietään monta vaipuu alle aaltoin syväin. Hyrsky, usva venhon eessä, humu tuulen yksinäinen, valkamana jänkä jäinen uran uuden uuttajilla. Saatto suuri vanaveessä, laivat, lautat lainehilla, riemulaulu helkkyväinen, kukkaissaaret, päivän manner lempeä ja leutosäinen!

En tieä minä piloinen, En tieä piloinen piika, Kuka korjan kirjoittavi Vasten vaivaista minua; Kussa kulta tulta poltti, Armas aikoa kulutti Polttiko turulla tulta, Alla vallin valkiaista, Vai on suurella salolla, Syänmaalla synkiällä; Kävikö käpymäkeä, Vaiko varvikkosaloa, Vai lienee meren selällä, Ulapalla aukialla, Selvällä meren selällä, Lakehilla lainehilla. Kaikissa katala yksin.