United States or Belgium ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ain' aatos elää, ain' sanat säilyy, Tuoss' ajan kirjassa kaikki päilyy, Ne enkel' sinne noin kirjoittavi Ja ikiajoiksi tallentavi, Siks' kunnes aikojen lopussa Saa kukin omastaan vastata. Nuo sanat kasvavat kukan lailla Ain' sielun juuresta, ääntä vailla. Ne kaikki ainian todistavat Kuin luodut kuihtuvat, kukoistavat. Ne kantaa hedelmän tuleville, Ja hyvän, pahankin aattehille.
Louhi, Pohjolan emäntä, sanan virkkoi, noin nimesi: "Sille työnnän tyttäreni, sille lapseni lupoan, joka sampuen takovi, kannen kirjo kirjoittavi joutsenen kynän nenästä, maholehmän maitosesta, yhen ohrasen jyvästä, yhen uuhen untuvasta." Pani varsan valjahisin, ruskean re'en etehen; saattoi vanhan Väinämöisen, istutti oron rekehen.
En tieä minä piloinen, En tieä piloinen piika, Kuka korjan kirjoittavi Vasten vaivaista minua; Kussa kulta tulta poltti, Armas aikoa kulutti Polttiko turulla tulta, Alla vallin valkiaista, Vai on suurella salolla, Syänmaalla synkiällä; Kävikö käpymäkeä, Vaiko varvikkosaloa, Vai lienee meren selällä, Ulapalla aukialla, Selvällä meren selällä, Lakehilla lainehilla. Kaikissa katala yksin.