Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Aurinko paistoi ankaran kuumasti; koira-raukka vuorokauden kuluessa ei saanut maistaaksensa eineen suuremata; kaksitoista tuntia oli kulunut siitä kuin viimeksi janoansa sammutti; hän melkein sokeutui pölystä, selkäänsä kivisti lyömisistä, hän kumartui ylivoimaisen painon alla yhtäkkiä horjahti, valkoinen vaahti näkyi suussansa ja hän kaatui.
Meren tyrsky tyynynäsi, Meren vaahti vaippanasi, Aalto päänalasinasi." Anterun surma. Kaisa sääti sänkyänsä Luisten lukkojen takana. Anterus ylinen yrkä, Ylimmäisen miehen poika Oli teiensä kävijä, Matkojensa mittelijä; Seisattihen seinän alla, Lausuvi lasin takoa: "Laske tuttusi tupakan, Kamarihin kaunosesi!" Kaisa saattavi sanoa: "Et ole oma uroni, Olet huorien hosuja, Väärtivaimojen väjyjä.
Virkkoi veikko naisellensa, Kuikutteli kullallensa: "Laitakkas siskolle juoa, Tuo olutta siskolleni!" Veikon nainen naljasilmä Vastoavi veikolleni: "Hiiva on alla, vaahti päällä, Hiivan alla hiililöitä, Vaalien alla vaarnikkaita; Saata ei tuoa siskollesi." Virkkoi veikko naisellensa, Kuikutteli kullallensa: "Laita syöä siskolleni, Tee siskolle talkkunoa!"
Thorsen seuras kohta häntä tämän maamajaan, mutta kun hän nosti ylös porontaljan ja astui sisään, peräytyi hän ehdottomasti takaisin nähdessään nä'yn, joka hänen silmäänsä kohtasi. Jakob Tudekas puol'alastonna istui maalaattian keskellä ja vaikersi niissä nuorissa, joilla hän sidottu oli. Vaahti kumpusi hänen suustaan, ja hän oli Raamatussa mainittujen hortotilaan joutuneiden kaltainen.
Usein humalahurjan, Useimmin viinavillin, Kopra tukkihin tulevi, Hapsihin hahattelevi; Usein humalahurjan, Useimmin viinavillin, Oksennus olille jääpi, Vaahti vaipalle valuvi, Korjata vihaisen vaimon, Sekä tyynen työnnytellä."
"Kutti, kutti, keito Kesti, Sehän oikein olikin, Niin sun kävi, kuin pitiki: Ei ole aina Annin armot, Annin armot, Annin tyynyt, Ei ele Annin pää-alaiset, Eikä Annin kirjavaipat; Anni ei nyt suuta anna, Meren aalto antelevi, Meren on tyrsky tyynynäsi, Meren vaahti vaippanasi, Aalto pää-alaisinasi." Kanteletar III: 34. Lalmanti ja Inkeri.
Hiki on hevosen väkeä, vaahti varsan kunniata. Antaa sen kerran vaahdota, sanoi nimismies ylpeästi ja riuhtaisi ohjaksia, vaikka Pilkka meni toisten perässä itsestään. Mutta eräässä pitkässä vastamäessä laukatessa rupesivat Pilkan leikkaushaavat ratkeamaan liiasta ponnistuksesta. Silloin tuli Pilkalle itselleen hätä.
Tyrskyjä vastaan, tuulta ja lunta, Purttani ohjin, mut uinuen unta, Josta en herää vaaroissa tien. Vaahti se kannelta syöksyvi ruumaan, Enkä mä herää, tuskinpa tuumaan Retkeä vastoin tuulta ja lunta, Kotiin ma kuljen, mut uinuen unta. Aallokko, lausu: kuollutko lien?
Hyvän sait, hyvän tapasit, hyvän Luojasi lupasi, hyvän antoi armollinen: puhas on pulmonen lumella, puhtahampi puolellasi; valkea merellä vaahti, valkeampi vallassasi; sorea merellä sorsa, soreampi suojassasi; kirkas tähti taivahalla, kirkkahampi kihloissasi.
Pian juoksi matkan pitkän, välehen välit samosi, joen poikki, toisen pitkin, kolmannen vähän vitahan kontion kivikololle, karhun louhikammiolle. Siellä karhut tappelevat, kontiot kovin elävät rautaisella kalliolla, vuorella teräksisellä. "Valui vaahti karhun suusta, hiiva hirveän kiasta: käsin vaahtea valutti, kourin hiivoa kokosi; sen kantoi Kavon kätehen, hyvän immen hyppysihin.
Päivän Sana
Muut Etsivät