Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Tiehyt metsähän vetäpi, Ura saattavi salohon. Marketta Materon neiti Sekä istui, jotta itki, Itki päivän, itki toisen, Itki kohta kolmannenki, Metsän synkässä salossa, Alla vaaran varvikossa.
Astuvi sisähän vanha vuos taivaan kynttilät loistaa saattavi laulajan Luojan luo: »Tässä poian ma pienen tuon, jok' eli vain syksystä jouluun.» Virkkavi Herra Jumala tuulet niin lauhasti tuoksuu »Etkö kesää sä nähnytkään?» »Näin vaan syksyn ja talven sään», laulaja vavisten vastaa. Kyyneltyy silmä Jumalan taivaan kynttilät loistaa »Siis suvi sull' olkohon ikuinen!
Mull' ompi kiviset kengät, Sukat sukkuiset sisässä, Polen puhki puisen purren, Halki haapaisen venehen, Kivisillä kengilläni, Sukillani sukkuisilla." Kesti saattavi sanoa, Itse purresta puhuvi: "Polkisitko purren puhki, Halki haapaisen venoni, Kyll' on päiviä kesässä, Sykysyssä vietinkiä, Milloin pursi paikatahan, Veno lauoin veistetähän."
Kaisa saattavi sanoa: "Ei ollut oma uroni, Oli huorien hosuja, Väärtivaimojen väjyjä.
Tyttö saattavi sanoa, Neiti varsin vastaella: "Taattoni talon pihalla Eestakaisin astelevi; Maammo parka paimentavi Mennehen kesän kisoja; Veikkoni ve'en varassa Vähäll' äiän ottelevi." Läksi poikanen kotihin.
Moni saattavi sanoa: »Olis todella tosia, Olis tarvis tarkempia Kaiken kansamme hyväksi Suomessamme suudatella, Toimen miehen toimitella, Kuin on runoille ruveta, Viipyä virren teossa. Se on työksi tyhmempiä, Miehellen mitättömämpi. Vaikk' on vaimoista valitus: Heill' on turhuutta tuhannen Työn ja vaivan vaativata, Päässänsä ja päärlyissänsä, Hiuksissansa, hiipoissansa, Helmissänsä, helmoissansa.
Siispä, Olympon Zeus, sinä nyt vala korkea vanno, ett' ovat ympäryskansat kaikk' alamaisia sille, jonk' emo saalahanaan tänä päivänä saattavi maalle heimoa urhojen, jotk' ovat itse sun juurtasi ylhää. Virkkoi noin; mut Zeus kavaluutt' ei keksinyt lainkaan, vaan valan vannoi tuon; katumoiksipa totta se kääntyi.
Niin päivänä muutamana, huomenna moniahana itse Ahti Lemminkäinen lähtevi kalankutuhun; tullut ei illaksi kotihin, ensi yöksi ennättänyt. Jo meni Kyllikki kylähän, noien neitojen kisahan. Kenpä saattavi sanoman, kenpä kielen kantelevi? Ainikki sisar Ahilla; sep' on saattavi sanoman, sepä kielen kantelevi: "Armas Ahti veikkoseni!
Kysyttelin, lausuttelin: "Lähetkö neiti vellolleni, Kumpaliksi kullalleni?" Neiti varsin vastaeli: "Minä miessä vellosesi?" "Kyntäjänä velloseni." "Jo lähenki kyntäjälle: Lämmin kylki kyntäjällä, Saattavi sivussa maata, Alla leuan lämmitellä, Alla kainalon asua." Kukkien tarves. Juoksevi jokea kolme Ympäri minun kotini, Kahen puolen kartanoni.
On sitä minullai mieltä, Mutt' on surma sukkelampi: Milloin viskovi vipuhun, Saattavi satimen alle, Milloin rauat rapsahtavi, Pahat sangat paiskahtavi; Käypi viisaski vipuhun, Hullu huhtovi sivutse." Pohjolan poika. Poika syntyi Pohjolassa, Lapsi Ilmalan lahella; Tullut ei miestä tuhmempata, Untelompata urosta. Söi syet, someret appoi, Hiilet kuivat kuippaeli.
Päivän Sana
Muut Etsivät