United States or Finland ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Ken vielä sodan muistoa rakastaa," Kehoitushuuto Hjalmarin kaikui, "Ken kanssain meren aukean teille käy, Ken kilven ja kalvan kisahan käy? Ma laivan sain; sen pohja on heinäinen Ja päivä paistaa laitojen läpi; Mutt' voiton miehet niittävät, laivat ei, Ja voittajan tie on luotettavin."
Niin päivänä muutamana, huomenna moniahana itse Ahti Lemminkäinen lähtevi kalankutuhun; tullut ei illaksi kotihin, ensi yöksi ennättänyt. Jo meni Kyllikki kylähän, noien neitojen kisahan. Kenpä saattavi sanoman, kenpä kielen kantelevi? Ainikki sisar Ahilla; sep' on saattavi sanoman, sepä kielen kantelevi: "Armas Ahti veikkoseni!
Silloin piti oleman tappelu Ilekentällä; siellä olin ensi kerran muassa. Aurinko nousi, ja välkkyen säteilivät tuhannet kirkkaat asehet. Maunu ja kaikki hänen miehensä astuivat esiin, ikäänkuin kisahan; minä yksin tunsin sydäntäni ahdistavan. Ankarasti raivasi meidän seurueemme itsellensä tietä; mutta minä en voinut olla mukana minä olin pelkuri!
Sanoi vanha Väinämöinen: "Läksin hanhien hakuhun, kirjasiipien kisahan, kuolasuien korjelohon Saksan salmilta syviltä, ulapoilta auke'ilta." Annikki hyväniminen sanan virkkoi, noin nimesi: "Tunnen mie toen puhujan ekä keksin kielastajan!
Ja malja Zeullen ja Lemmellen, Ja malja poijalle Maian Ja kunnia immelle kolmellen, Suloparvelle neljän Aglaian. Mut seppelet sorjimmat, hohtavimmat Ajan-neidoille solmikaat, Ja maljat luvuttomat, laatuisimmat, Ja Bakkhosta kutsukaat! On parhain tuo, joka parhain suo Ja kerskuvan haastelun luistavaks luo Ja kutsuvi kisahan kimmat.
Niill' on tullut tappeluhun, Kilvan nymfien kisahan, Sysännyt sydämmen kautta, Talon tiettyä tytärtä, Karannunna kantapäille, Aivan astunut likelle, Ett' on hieno niveltynyt, Niveltynyt nilkkaluusta Jalka neitosen jaloimman, Meidän Marian mainittavan.
Mun sitten nosti, pestyn johti minut kisahan noiden neljän kauniin neitseen, ja kaikki sulkivat mun syleilyynsä. »Taivaalla tähdet, täällä immet oomme; jo ennen kuin Beatrice astui alas, olimme säätyt häntä palvelemaan. Silmäinsä eteen viemme sun; mut niiden valolle armahalle hijoo katsees muut kolme, jotka syvemmälle näkee.»
"Tuota vaivainen valitan, kun olen tyhjä Tyyrin tytti, vähä paimen pappilassa." "Miksi et mene kisahan?" "Kuinkapa minä kisahan, kun ei mulla kumppalia." Kukan antoi armo-Luoja: "Sulho on sinulla suuri." Karkeli kyläinen kansa kummulla välillä vetten, auringon alimenossa; siellä Tyyrin tyhjä tytti suuren sulhonsa keralla. Riensi riemuiten kotihin.
Mun sitten nosti, pestyn johti minut kisahan noiden neljän kauniin neitseen, ja kaikki sulkivat mun syleilyynsä. »Taivaalla tähdet, täällä immet oomme; jo ennen kuin Beatrice astui alas, olimme säätyt häntä palvelemaan. Silmäinsä eteen viemme sun; mut niiden valolle armahalle hijoo katsees muut kolme, jotka syvemmälle näkee.»
On nyt miestä miekan alla. Sykysyllä seikka syntyi, Talven tullen työ tapahtui, Kesällä etehen kierti, Vasten meitä vaivaisia, Kohti koitopäiväisiä; Saivat miehet miekan alle, Terän kirkkahan kisahan, Rauan valkian varahan. Saivat miehet miekan teille, Sulhoset sotakeoille, Varsat vainovaljahisin, Surman suitsihin hevoset.