Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025


Säkeniä säihkyy; palkeet Lietsoo ahjohon. Muistakaamme Ilmarista, Seppoamme kunnollista, Malja hälle veikkoset! Taivaan takoi hän jo ammon, Takoi Pohjolahan Sammon, Takoi miekat, asehet! Kuontukohon kaluiksemme Raaka-aine! Nouskoon suureks seppiemme Työ ja maine! Hurraa! Vielä Lempi kiikkuu, kiehuu Nuorukaisen rinnassa, Se myös hehkuu, liikkuu, liehuu Neidon povessa. Lemminkäisen maljaan kiini!

Silloin piti oleman tappelu Ilekentällä; siellä olin ensi kerran muassa. Aurinko nousi, ja välkkyen säteilivät tuhannet kirkkaat asehet. Maunu ja kaikki hänen miehensä astuivat esiin, ikäänkuin kisahan; minä yksin tunsin sydäntäni ahdistavan. Ankarasti raivasi meidän seurueemme itsellensä tietä; mutta minä en voinut olla mukana minä olin pelkuri!

"Kun elin nuorna", ukko näin Nyt laukes' lausumahan, "Ei tyttö kättäns' antanut, En mennyt ottamahan Ma kunnes töissä olin mies, Niin että muut, kuin tyttö, ties Mun urhoseuraan kelpaavan, Nyt tyttäreni tässä On valmis kätens' antamaan, Vaikk' ken ois pyytämässä!" Tuo soimaus kuin käsky soi Ja kaivoi nuorten mieltä. Asehet nousi olallen, Ei kuultu äänt', ei kieltä. Kätellen jäivät tyttöset.

Sa kunnon Jago, surust' aivan kalme, Ken alkoi, sano, nimess' ystävyyden! JAGO. En tiedä. Ystäviä kaikk' ol' äsken Ja rakkaita kuin morsio ja ylkä Makuulle mennessään. Ja sitten heti Kuin mikä tähti heilt' ois järjen vienyt Asehet maalle, rinta vasten rintaa Verisess' ottelussa! Min en tiedä, Mist' alkoi tämä kummallinen riita.

Ken sortoa enään pelkäis, Otus semmoinen saaliinaan?" Ja riemuiten sissit huusi: "Sua seuraamme, Luukkonen!" Mut Långström, iloinen veikko, Hän huudahti nauraen: " leikissä myös olen myötä, Mut sitä te muistakaat: Nuo otukset suuret ne potkii, Ja koivet on voimakkaat." Jo nukkui levossa Tsaari, Mut äkkiä heräjää, Kun ulkona huudot kaikuu Ja asehet helähtää.

Nouse, metsä, miehinesi, korpi kaikki, kansoinesi, vuoren ukko, voiminesi, vesihiisi, hirmuinesi, väkinesi, veen emäntä, ve'en vanhin, valtoinesi, neitoset, joka norosta, hienohelmat, hettehistä miehen ainoan avuksi, pojan kuulun kumppaliksi, jottei pysty noian nuolet eikä tietäjän teräkset eikä velhon veitsirauat, ei asehet ampumiehen!

Mut Långström, iloinen veikko, Hän huudahti nauraen: " leikissä myös olen myötä, Mut sitä te muistakaat: Nuo otukset suuret ne potkii, Ja koivet on voimakkaat." Jo nukkui levossa Tsaari, Mut äkkiä heräjää, Kun ulkona huudot kaikuu Ja asehet helähtää. Nuo metsien hurjat sissit Ovat tulleet peitossa yön Nyt Tsaarin he vangita tahtoo, Nyt alkavat verityön.

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät